Kiintiöt ja tasapuolisuussääntö
Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Kiintiöt
Valtion ja kuntien suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Kiintiösäännöstä sovelletaan
- mm. valtion komiteoihin, neuvottelukuntiin ja työryhmiin
- kunnallisiin sekä kuntien välisiin yhteistoiminnan toimielimiin, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja
- hyvinvointialueiden, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä, lukuun ottamatta aluevaltuustoja
Tasapuolisuusvelvoite
Tasapuolisuusvelvoitetta sovelletaan
- virastojen ja laitosten johto- ja hallintoelimiin
- kunta- tai valtioenemmistöisen yhtiön johto- ja hallintoelimiin
- välillisen julkisen hallinnon toimielimiin, jos ne käyttävät julkista valtaa. Näitä ovat esimerkiksi eläkelaitokset, kauppakamarit, yksityiset oppilaitokset ja ylioppilaskunnat.
Kokoonpanomenettely
Toimielimeen jäsentä ehdottavan tahon on ehdotettava kutakin paikkaa kohti yhtä naista ja yhtä miestä. Toimielimen asettamista valmistelevan tahon täytyy huolehtia kiintiösäännöksen noudattamisesta. Ehdokkaiden nimeämisen jälkeen valmistelevan tahon on pyrittävä tekemään kokoonpanoesitys, joka vastaa kiintiöperiaatetta.
Sukupuolten vähimmäisedustuksesta voidaan poiketa ainoastaan erityisestä syystä. Jos kiintiöstä poiketaan, syy on perusteltava valintapäätöksessä.
Tasa-arvon edistäminen
Tasa-arvolaissa määritellään viranomaiselle velvollisuus edistää kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa. Tämän vuoksi myös muissa kuin päätöksentekoelimissä on perusteltua ottaa huomioon tasa-arvolain säännökset sukupuolten edustuksesta.
On suositeltavaa, että esimerkiksi nuorisovaltuustojen sekä hyvinvointialueiden vammais- ja vanhusneuvostojen edustajien valinnoissa pyritään mahdollisimman kattavaan sukupuolten edustukseen.