Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

  • sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
  • fyysinen koskettelu
  • sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
  • raiskaus tai sen yritys

 Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • halventava puhe toisesta sukupuolesta
  • toisen sukupuolen alentaminen
  • työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Häirinnän lopettaminen

Tärkeintä häirintätilanteissa on saada häirintä loppumaan. Mikäli häirityn mielestä työnantaja, oppilaitos, etujärjestö tai tavaroiden tai palvelujen tarjoaja on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän poistamiseksi siitä tiedon saatuaan, hän voi tasa-arvolain mukaan vaatia käräjäoikeudessa hyvitystä syrjinnästä. Hyvitystä on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Häiritsijä itse saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan. Häirintä työelämässä voi täyttää myös työsyrjintärikoksen tunnusmerkit tai olla työturvallisuuslain vastaista. Jos seksuaalinen häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Rikoslaissa on kriminalisoitu myös fyysinen seksuaalinen ahdistelu (Rikoslaki 20 luku 5 a §).

Työsuojelu (Aluehallintovirasto)

Esimerkkejä seksuaalisesta häirinnästä

Jaana, myyjä

Työpaikan taukohuoneen seinällä on nk. pornokalenteri. Jaana on huomauttanut asiasta miespuoliselle esihenkilölleen, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei niin näyttävän naisen kuin Jaana kannata häiriintyä kalenterin naisista. Jaana ei esimiehen mukaan häviä mitenkään kuvien naisille.

Jaana on pyytänyt esihenkilöään poistamasta työpaikan taukotilasta nk. pornokalenterin, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei Jaana häviä kalenterin naisille
Kalle on toistuvasti kieltäytynyt seksiin liittyvistä vihjailevista ehdotuksista ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa

Kalle, copywriter

Kallen naispuolinen esihenkilö on lähettänyt hänelle Whatsappissä valokuvia itsestään alusvaatteissa ja pyytänyt Kallea kotiinsa. Kalle on toistuvasti kieltäytynyt ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa. Kalle kokee alaisena tilanteen ahdistavaksi.

Sara, toimistosihteeri

Sara työskentelee miesvaltaisessa työpaikassa, jossa härskit vitsit ovat arkipäivää. Sanailu ei ole häirinnyt häntä ennen kuin yksi työntekijöistä on alkanut tervehtiä Saraa halaamalla. Lisäksi työntekijä kommentoi usein Saran ulkonäköä sanomalla muun muassa, että ”olet ainakin muodollisesti pätevä”, ”kylläpä tuo mekko näyttää hyvältä päälläsi”, ”miten miehesi antaa sinun tehdä täällä pitkää päivää miesporukassa”. Sara ei tunne enää oloaan mukavaksi työpaikallaan.

Yksi kollegoista halailee Saraa ja kommentoi hänen ulkonäköään vihjailevasti, ja se tuntuu hänestä epämiellyttävältä

Epäiletkö syrjintää?

Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi.

Työelämän syrjintätilanteissa:

  • Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen ja selvitä oikeutesi.
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
  • Voit ottaa yhteyttä myös julkiseen oikeusavustajaan, lakiasiaintoimistoon tai asianajajaan. Lakipalvelut ovat yleensä maksullisia. Tarkista, onko sinulla sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut.

Vähävaraisena voit olla oikeutettu ilmaiseen tai osittain maksulliseen julkisen oikeusavustajan oikeusapuun.