Listayhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiö -direktiivi (TAS 59/2013, annettu 15.2.2013)
Tasa-arvovaltuutettu on antanut eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lausunnon listayhtiöiden hallitusten
sukupuolikiintiö -direktiivistä ja sen pohjalta annetusta U-kirjelmästä (U81/2012 vp.).* Direktiivi tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2015.
Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että listayhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiö -direktiivi kuuluu samaan jatkumoon kuin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) jo olevat tasa-arvon edistämis- ja kiintiösäännökset ja pitää ehdotusta ja sen tavoitetta sen vuoksi kannatettavana.
Direktiiviehdotuksen tavoitteena on, että aliedustettua sukupuolta on hallituksessa 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (julkisten yritysten osalta vuoteen 2018 mennessä). Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiöiden on tehtävä nimitykset ehdokkaiden pätevyysvertailun perusteella ennalta määriteltyjen kriteerien avulla. Etusija valinnassa annetaan aliedustetun sukupuolen edustajalle, jos tämä on yhtä pätevä eikä toisen sukupuolen edustaja ole tehtävään sopivampi.
Yhtiöiden on annettava valitsematta jääneen ehdokkaan pyynnöstä tiedot valinnan pätevyysvaatimuksista, vertailusta tai muista seikoista, jotka johtivat valintaan. Jos valitsematta jäänyt aliedustettua sukupuolta oleva ehdokas osoittaa olleensa yhtä pätevä, yhtiön on osoitettava,että em. menettelyä ei ole rikottu.
On kannatettavaa, että hallituksen jäsenten valintakriteereihin ja ehdokasasetteluun kiinnitetään enemmän huomiota valinnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja valintaprosessin laadun parantamiseksi. Direktiiviehdotuksessa säädetty menettely voi kuitenkin olla ongelmallinen sen kannalta, miten hallitusjäsenet nykyisin valitaan. Hallituksen jäsenten valintaa ei voi rinnastaa tavalliseen työhönottotilanteeseen eikä ansioituneisuutta hallitustehtävässä voi aina arvioida samojen, ennalta määrättyjen kriteerien perusteella.
Direktiiviehdotuksen mukaan yhtiöiden on annettava vuosittain toimivaltaisille kansallisille viran-omaisille tiedot johtokuntien sukupuolijakaumasta ja tiedot toimenpiteistä, joita on toteutettu tavoitteen saavuttamiseksi ja julkaisemaan ne. Lisäksi ne julkisesti noteeratut yhtiöt, jotka eivät saavuta yhtiöön toimivaan johtoon kuulumattomia johtokunnan jäseniä koskevaa tavoitetta tai eivät toteuta toimivaan johtoon kuuluvia johtokunnan jäseniä koskevaa sitoumustaan, velvoitetaan esittämään syyt tähän. Yhtiöiden on myös kuvailtava, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa saavuttaakseen tavoitteet tai toteuttaakseen sitoumuksensa tulevaisuudessa. Direktiiviehdotuksessa ei ole määritelty, mille viranomaisille tai elimille tiedot annettaisiin.
Kansallisten tasa-arvoelinten tulisi direktiiviehdotuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaan olla toimivaltaisia myös julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamisen edistämisessä, analysoinnissa, seurannassa ja tukemisessa. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että tasa-arvovaltuutetun tehtävä on voimassa olevan lain mukaan seurata naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yleisesti yhteiskuntaelämän eri aloilla. Nykyisillä henkilöstöresursseilla seurantaa voidaan kuitenkin toteuttaa vain hyvin yleisellä tasolla. Direktiiviehdotuksen käsittelyn yhteydessä on selvitettävä, mitä em. säännös tarkoittaisi tasa-arvovaltuutetun toimivallan kannalta.
Direktiiviehdotus velvoittaisi jäsenvaltiot määräämään säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan, jos direktiiviä rikotaan. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että tavoitteen toteuttamiseksi kiintiösääntelyyn tulisi liittää tehokas valvonta- ja sanktiojärjestelmä. Sen vuoksi voidaan kysyä, olisivatko U-kirjelmässä ehdotetut poikkeaman julkistaminen ja huomautus riittäviä seuraamuksia. On myös selvitettävä, miten ristiriita seuraamuksen määräämisen ja osakkaan vapaan päätösvallan välillä ratkaistaan. Tasa-arvovaltuutettu yhtyy siihen U-kirjelmässä mainittuun käsitykseen, että direktiivin säännöksiä on edellä mainituista syistä selvennettävä ja otettava kansallinen yhtiölainsäädäntö huomioon. Direktiiviehdotuksen vaikutukset tasa-arvolakiin, tasa-arvovaltuutetun tehtäviin ja työvoimantarpeeseen on myös selvitettävä ehdotuksen käsittelyn yhteydessä.
* Valtioneuvoston U-kirjelmä on asiakirja, jolla valtioneuvoston yleisistunto saattaa eduskunnan käsittelyyn sen toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionin asian.
25.03.2013
