Tasapuolisuussäännön soveltaminen

Jos sellaisella toimielimellä, joka käyttää julkista valtaa taikka toisaalta virastolla, laitoksella tai kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Tasapuolisuussääntö koskee myös hallituksia.

Julkisia tehtäviä on delegoitu myös muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi. Tällaiset organisaatiot muodostavat ns. välillisen julkisen hallinnon. Jos välilliseen julkiseen hallintoon sisältyy julkisen vallan käyttöä, tulee tasapuolisuussääntö sovellettavaksi.

Julkinen valta voidaan määritellä siten, että julkista valtaa on yksipuolinen oikeus päättää toisen oikeussubjektin edusta. Tällaisessa viranomaisen toimintaan rinnastettavassa toiminnassa tulee noudattaa samoja hyvän hallinnon periaatteita kuin muussa hallinnossa. Julkista valtaa käyttäviä toimielimiä ovat esimerkiksi eläkelaitokset, keskuskauppakamari ja yksityiset oppilaitokset.

Tasapuolisuussääntöä sovelletaan myös valtio- ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden luottamushenkilöistä koostuviin johto- ja hallintoelimiin. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston, jos sellainen on, valitsee yhtiökokous. Tasapuolisuussääntöä sovelletaan niiden luottamushenkilöiden valintaan, joista viranomainen päättää yhtiökokousedustajiensa kautta (katso esimerkiksi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO: 2017:2)

Tasapuolisen kokoonpanon tavoite on sama kuin 4 a §:n 1 momentissa eli 40-60%. Tasapuolisuuden tavoite ei siis 4 a §:n 2 momentissa ole sen vähäisempi kuin kiintiösäännössäkään, mutta käytännöllisistä syistä saattaa johtua, että tavoite on saavutettavissa harvemmin tai kauempana tulevaisuudessa kuin 4 § a:n 1 momentin kohdalla.