Tyypilliset syrjintätilanteet
Tyypillisimmät syrjintäepäilyt liittyvät työhönottoon, määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen ja perhevapaalta palaamiseen. Esimerkiksi näissä tilanteissa saattaa olla kyse syrjinnästä raskauden tai perhevapaan perusteella:
- Työhönotossa kysytään hakijan perhesuunnitelmia ja lasten lukumäärää
- Jos raskaus näkyy tai tulee muuten esille työhaastattelussa, henkilöä ei valita tehtävään, vaikka hän olisi pätevin
- Koeaikana työsuhde puretaan raskauden selvittyä, vaikka henkilö olisi hoitanut työnsä hyvin
- Perhevapaalle jäämässä olevan työntekijän palkka- ja urakehitys pysähtyy, vaikka hänelle olisi ennen raskautta jo luvattu parannuksia palkkaan tai työtehtäviin
- Työntekijä valikoituu irtisanottavaksi raskauden tai perhevapaan vuoksi, kun työpaikalla vähennetään väkeä tuotannollisista tai taloudellisista syistä
- Perhevapaalta palaavan työntekijän työtehtävät ovat "kadonneet" tai työntekijä on korvattu sijaisella, ja hänet irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Syrjintä raskauden ja perhevapaiden perusteella kohdistuu erityisesti epävarmassa työmarkkinatilanteessa oleviin naisiin, kuten määräaikaisina, osa-aikaisina, vuokratyössä tai nollasopimuksilla työskenteleviin työntekijöihin.
Raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä aiheutuu sen kohteeksi joutuvalle taloudellisia menetyksiä, kun vähentyneet tulot vaikuttavat tulevan raskaus- ja vanhempainrahan suuruuteen ja myös useimmissa työehtosopimuksissa oleva oikeus palkalliseen raskausvapaan osaan jää saamatta.
Johanna, opettaja:
Johannan työsuhdetta opettajana oli aikaisemmin jatkettu samassa koulussa useamman kerran, mutta rehtori varmisteli joka kerta, ettei hän vain ollut raskaana. Kun Johanna sitten tuli raskaaksi, hänen työsuhdettaan ei enää jatkettu seuraavaksi lukuvuodeksi. Hän haki kolmea koulussaan avoinna ollutta paikkaa, mutta ei tullut valituksi, vaikka hänet oli aikaisemmin valittu samojen hakijoiden joukosta.
Raskaana olevaa työnhakijaa ei valittu tehtävään, vaikka hän oli pätevin.
Sijaisuus peruttiin kun tieto raskaudesta tuli ilmi.
Anna, sairaanhoitaja:
Anna oli työskennellyt sijaisena terveysasemalla kahden vuoden ajan. Annalle oli luvattu jatkoa opintovapaalle jääneen sairaanhoitajan sijaisena, mutta lupaus peruttiin, kun hän kertoi osastonhoitajalle raskaudestaan. Raskaus meni sittemmin kesken, mutta Anna ei saanut sijaisuutta. Työnantaja väitti, että paikkaa olisi pitänyt erikseen hakea, vaikka sijaisuudet oli ennenkin täytetty ilman erillistä hakua. Annan mielestä työnantaja kyllä tiesi − kuten oli tiennyt aikaisemmillakin kerroilla − että hän olisi halunnut jatkaa työssä.
Elina, työterveyshoitaja:
Elina oli työskennellyt työterveysasemalla useamman vuoden määräaikaisissa työsuhteissa jäädessään raskausvapaalle. Kun hän ilmoitti työnantajalle jatkavansa perhevapaata, työnantaja kertoi, että hänen sijaisensa saa jatkaa hänen tilallaan, koska sijainen on Elinaa pätevämpi. Elina oli aikaisemmin saanut jatkoa ilman hakumenettelyä. Sen vuoksi häntä oli pidettävä riittävän pätevänä ja hänen työsuhdettaan olisi pitänyt jatkaa.
Työntekijä oli aiemmin saanut jatkoa ilman hakumenettelyä, ja hänen työsuhdetta olisi pitänyt jatkaa.
Irtisanomiselle ei ollut tuotannollisia perusteita, vaan syynä oli raskaus.
Jenni, teollisuustyöntekijä:
Jenni oli kertonut raskaudesta työnantajalle, kun hänet irtisanottiin. Työnantaja väitti, että irtisanomisen syynä oli työprosessin automatisointi ja tehtävien ulkoistaminen, eikä työvoimaa enää tarvittu yhtä paljon kuin ennen. Käräjäoikeuden mukaan irtisanomiselle ei kuitenkaan ollut tuotannollisia perusteita, vaan syynä oli raskaus ja Jenni olisi pitänyt kouluttaa uusiin tehtäviin. Jenni sai käräjäoikeuden päätöksellä hyvitystä raskaussyrjinnästä.
Niina, toimistosihteeri:
Saatuaan tiedon Niinan raskaudesta toimitusjohtaja ryhtyi painostamaan häntä irtisanoutumaan, jäämään sairauslomalle tai suostumaan osa-aikatyöhön. Hänet myös siirrettiin raskaampaan työhön vastoin hänen tahtoaan. Lopulta Niinan irtisanottiin. Hovioikeus tuomitsi toimitusjohtajalle päiväsakkoja työsyrjinnästä.
Tiedon raskaudesta tultua ilmi työntekijä irtisanottiin. Hovioikeus tuomitsi yritykselle päiväsakkoja työsyrjinnästä.
