Pienet ja vain naisista tai vain miehistä koostuvat työntekijäryhmät

Yksittäisten työntekijöiden palkat eivät saa käydä ilmi tasa-arvosuunnitelmasta. Tasa-arvolaissa ei säädetä siitä, kuinka monta naista ja miestä kuhunkin vertailtavaan työntekijäryhmään tulee vähintään kuulua. Tasa-arvovaltuutettu on katsonut, että useimmissa tapauksissa jo kolme naista ja kolme miestä kattavia työntekijäryhmiä voidaan tarkastella omina ryhminään.

Jos työntekijäryhmään kuuluu niin vähän työntekijöitä, ettei ryhmän palkkaa voida ilmoittaa paljastamatta samalla yksittäisten työntekijöiden palkkoja, nämä työntekijät tulisi sisällyttää mahdollisimman samaa tai samanarvoista työtä tekevään työntekijäryhmään. Ryhmien yhdistäminen voi johtaa siihen, että samaan ryhmään voi kuulua vaativuudeltaan varsin erilaista työtä tekeviä työntekijöitä. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia palkkaerojen syiden ja niiden hyväksyttävyyden arvioimiselle.

Julkisella sektorilla palkkatiedot ovat julkisia, ja sen vuoksi palkkakartoituksen tekovaiheessa, joskaan ei lopullisessa tasa-arvosuunnitelmassa, voidaan käyttää myös yksittäisiä työntekijöitä koskevia palkkatietoja. Tämä helpottaa mahdollisten palkkaerojen ja niiden syiden selvittämistä pienten työntekijäryhmien kohdalla.

Jos jossain työntekijäryhmässä on vain naisia tai miehiä, heidän osaltaan voidaan arvioida, asettuuko työntekijäryhmän palkkaus kokonaisuudessaan oikealle vaativuustasolle verrattaessa sitä sellaisen tai sellaisten työntekijäryhmien palkkaukseen, jossa on myös vastakkaista sukupuolta olevia työntekijöitä. Samoin olisi syytä arvioida, kohdellaanko työntekijäryhmää tasa-arvoisesti palkanlisien suhteen.