Kaupungin kaavoitustyöryhmän kokoonpano (TAS 318/2019, annettu 24.3.2020)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, onko X:n kaupungin kaavoitustyöryhmän kokoonpano naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun kiintiösäännöksen mukainen. Kaavoitusryhmän seitsemästä jäsenestä vain yksi on nainen.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tasa-arvolain kiintiösäännöksessä ei ole tarkemmin määritelty kunnallista toimielintä lukuun ottamatta sitä, että kunnanvaltuusto on jätetty kiintiösäännöksen ulkopuolelle. Korkein hallinto-oikeus on todennut, että kiintiösäännöksen tarkoittamia toimielimiä voivat joissakin tapauksissa olla muutkin kuin kuntalain 17 §:ssä (365/1995) mainitut elimet, esimerkiksi työryhmät. Tulkintaan vaikuttavat kyseisen toimielimen asema ja tehtävät kunnallisessa päätöksenteossa. Arvioimisessa voidaan kiinnittää huomiota myös toimielimen kokoonpanoon ja siihen, miten pitkäksi ajaksi tai säännöllisesti se on asetettu.

Kiintiösäännös koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että varajäseniä. Kiintiövaatimuksesta voidaan poiketa erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun jollakin erityisalalla ei ole asiantuntijoita kuin toisen sukupuolen edustajissa. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan erityisen syyn käsitettä on tulkittava suppeasti ja erityiseen syyhyn vetoavan on perusteltava päätöksensä. Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että kiintiösäännöstä noudatetaan.

Oikeuskäytännössä kunnalla on ollut oikeus poiketa tasa-arvolain sukupuolikiintiöstä lähinnä silloin kun toimielimiin valitaan jäseniä virka- tai luottamushenkilöaseman perusteella. Tällöin on kyse useimmiten toimikunnista, joihin voidaan valita myös viranhaltijoita virka-aseman perusteella. Virka- tai luottamushenkilöiden asemaa ei voida automaattisesti pitää tasa-arvolain tarkoittamana erityisenä syynä. Käytännössä voi kuitenkin olla tilanteita, joissa toimielimen tehtävä huomioon ottaen on objektiivisesti katsoen perusteltua muodostaa kunnallisen toimielimen kokoonpano määrätyn tason luottamus- ja virkamiehistä. Tämä tulisi kuitenkin aina tapauskohtaisesti tarkoin harkita ja perustella. Erityisiin syihin ei tulisi voida ainakaan vedota jälkikäteen, jos niihin ei ole kiinnitetty huomiota jo toimielintä kokoonpantaessa.

Asian arviointi

Kaavoitustyöryhmän jäseniksi on nimetty virka-aseman perusteella kaupunginjohtaja, tekninen johtaja ja kaupunginarkkitehti. Lisäksi kaupunginhallitus on nimennyt työryhmään luottamushenkilöjäseniksi kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan, kaupunginvaltuuston toisen varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen sekä yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtajan. Kokoonpanossa on seitsemän jäsentä, joista yksi on nainen.

Viranhaltijapäätöksessä ei ole kiinnitetty huomiota tasa-arvolain kiintiösäännökseen, koska sitä ei ole pidetty työryhmän tarkoitus ja työskentelytavat huomioon ottaen tarpeellisena. Kaupungin antamassa selvityksessä on lisäksi viitattu siihen, että kyseinen kaavoitustyöryhmä ei ole kuntalaissa tarkoitettu toimielin.

Selvityksen mukaan kaupungilla on miltei koko ajan meneillään tai tulossa vireille kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevia hankkeita. Kaavoittajan työtä tukevan työryhmän on todettu hyödyttävän lähinnä kaavoituksen ideointia, suunnittelua ja muuta valmistelua sekä kaavoituksen tulosten arviointia ja muuta täytäntöönpanoa.

Kyseessä oli edellä todetulla tavalla työryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella kaavoitusta ja siten vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että kaavoitustyöryhmää voidaan sen tehtävä huomioon ottaen pitää sellaisena kunnallisena toimielimenä, jota valittaessa tulee noudattaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 40 prosentin kiintiösäännöstä.

Kaupunginjohtaja oli nimennyt kaavoitustyöryhmään virkamiesaseman perusteella kaupunginjohtajan, teknisen johtajan ja kaupunginarkkitehdin. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että työryhmän tehtävä on ollut sen luonteinen, että sen jäseniksi oli voitu nimetä virka-aseman perusteella kyseessä olevat henkilöt. Luottamushenkilöjäseniksi oli nimetty kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen sekä yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja. Luottamusmiesten jäsenyys ei siten näytä olleen sidottu tiettyyn määrätyn tason luottamusmiesasemaan sillä tavoin kuin edellä on edellytetty.

Kaavoitustyöryhmän kolme jäsentä valittiin siis virka-aseman perusteella. Heistä kaksi oli miehiä ja yksi nainen. Neljä luottamusmiesjäsentä olivat kaikki miehiä. Jotta kaavoitustyöryhmän kokoonpano olisi ollut naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 1 momentin mukainen, luottamusmiesjäseniksi olisi tullut valita kaksi naista.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus eivät olleet asiaa valmistellessaan ryhtyneet riittäviin toimiin kiintiösäännöksen toteuttamisen varmistamiseksi. Tasa-arvovaltuutettu muistutti, että tasa-arvolain kiintiösäännöksen noudattaminen on virkavelvollisuus ja kehotti X:n kaupunkia jatkossa kiinnittämään tarkempaa huomiota tasa-arvolain 4 a §:n vaatimuksiin säännöksessä tarkoitettuja toimielimiä asetettaessa.

29.04.2020