Palkkavertailut ja käytettävät luokittelut tai ryhmittelyt

Palkkakartoituksen tarkoitus vertailuryhmien muodostamisen lähtökohtana 

Palkkavertailun pohjaksi työntekijät jaetaan tietyin perustein muodostettuihin ryhmiin. Palkkakartoitusta tehtäessä onkin ensiksi päätettävä, millaista työntekijöiden luokittelua tai ryhmittelyä käyttäen palkkatiedot kartoitukseen kerätään ja kirjataan. 

Tasa-arvolain mukaan ryhmittely voidaan tehdä joko vaativuus- tai tehtäväryhmittäin tai luokittelu voidaan perustaa jollain muulla perusteella muodostettuihin ryhmiin.

Vertailtavia työntekijäryhmiä valittaessa tulisi aina ottaa huomioon palkkakartoituksen tarkoitus. Koska työpaikoilla on käytössä hyvin erilaisia palkkausjärjestelmiä, tulisi työnantajakohtaisesti arvioida, millaisia vertailuja tarvitaan sen selvittämiseksi, ettei naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. 

Ongelmallisia ovat liian suppeat mutta myös liian laveat vertailut. Esimerkiksi naisten ja miesten palkkojen ja palkkaerojen tarkastelu vain koko henkilöstön tasolla niin, että koko henkilöstö jaetaan naisiin ja miehiin, ei lähtökohtaisesti ole riittävää. 

Tehtäväryhmien sisäiset ja väliset vertailut

Tasa-arvo palkkauksessa tarkoittaa naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua paitsi samaa työtä tekevien työntekijäryhmien sisällä myös samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien välillä.

Palkkakartoituksen tarkoituksena on muun muassa selvittää, kohdellaanko yhtä vaativia tehtäviä palkkauksessa tasa-arvoisesti. Tätä varten työpaikoilla tulisi olla tai muodostaa käsitys siitä, mitkä työt ovat yhtä vaativia eli samanarvoisia. Samanarvoisten töiden määrittelyssä on suositeltavaa käyttää apuna tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää, vaikka tasa-arvolaki ei sitä edellytä. Seikkoja, joihin töitä vertailtaessa tulisi kiinnittää huomiota, ovat tasa-arvolain esitöiden mukaan työtehtävien laatu ja sisältö sekä ne olot, joissa töitä tehdään. Usein keskeisinä vaativuuskriteereinä mainitaan osaaminen, vastuu, kuormitus ja työolot.

Tasa-arvo palkkauksessa edellyttää, että nais- ja miestyöntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti myös erilaisten palkanlisien suhteen. Tärkeää olisi paitsi tarkastella, miten palkanlisät jakaantuvat nais- ja miestyöntekijöiden kesken työntekijäryhmien sisällä, myös selvittää, mille työntekijäryhmille ja millä perusteilla erilaisia palkanlisiä maksetaan.

Vaativuusryhmiin perustuva tarkastelu

Tasa-arvolain perusteluissa todetaan, että ”etenkin jos koko henkilöstö on saman vaativuusarvioinnin piirissä, vaativuusarviointiin perustuva luokittelu on luontevin pohja palkkakartoituksen tekemiselle”. Tällöin lähtökohtana ja oletuksena on, että samanarvoiset tehtävät on jo asetettu palkkauksessa työpaikan palkkausjärjestelmän mukaisesti samoihin vaativuusryhmiin. Luonteva osa palkkakartoitusta on toteutetun tehtävien sijoittelun arviointi.

Silloinkin, kun luokittelu tehdään vaativuusryhmittäin, palkkakartoituksessa olisi hyvä näkyä, mitä eri tehtäviä kuhunkin vaativuusryhmään sisältyy ja miten naiset ja miehet niissä sijoittuvat. Tämä antaisi selkeämmän kuvan muun muassa naisvaltaisten ja miesvaltaisten tehtävien sijoittumisesta palkkauksessa. Koska palkkaus yleensä perustuu useisiin, pitkälläkin ajanjaksolla tehtyihin päätöksiin, on myös tarpeen varmistaa, että tosiasiassa samaa tai samanarvoista työtä tekevät nais- ja miestyöntekijät sijoittuvat oikeisiin vaativuusryhmiin.

Vertailut yli työehtosopimusrajojen

Arvio siitä, toteutuuko tasa-arvo palkkauksessa naisten ja miesten välillä ja kohdellaanko saman vaativuustason töitä samanarvoisesti, tulisi pyrkiä tekemään myös silloin, kun palkat määräytyvät eri työehtosopimusten perusteella. Kaikkien eri tehtävien tulisi sijoittua palkkauksessa kokonaisuudessa oikealle tasolle, kun niitä arvioidaan työtehtävien laadun, sisällön ja työolojen perusteella. Arvioinnissa tulee ottaa asianmukaisesti huomioon sekä nais- että miesenemmistöisten töiden ominaispiirteet.

Joissain tapauksissa tasa-arvon toteutumista eri sopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden välillä voidaan arvioida yleisellä tasolla esimerkiksi sen perusteella, voidaanko samoille euromääräisille palkkatasoille sijoitettuja töitä pitää samanarvoisina. Eri työ- tai virkaehtosopimusten piiriin kuuluvat työt voivat esimerkiksi esimiestehtävissä olla joskus niin samankaltaisia, että arvioitaessa ovatko ne samoja tai samanarvoisia, voi olla riittävää tarkastella työtehtävien eroja.