Hyvitys ja sen vaatiminen

Henkilöllä on oikeus saada hyvitystä, jos häntä on syrjitty

• työelämässä
• oppilaitoksessa
• ammatillisessa etujärjestössä tai
• tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.

Hyvityksen on velvollinen maksamaan se, joka on rikkonut syrjinnän kieltoa. Hyvitys määrätään tuomioistuimessa ja sitä määrättäessä otetaan huomioon muun muassa syrjinnän laatu, laajuus ja kesto. Hyvitys on maksettava huolimatta siitä, aiheutuuko syrjinnästä taloudellista vahinkoa, sillä hyvitys on luonteeltaan korvaus syrjinnän aiheuttamasta loukkauksesta.

Hyvityksen määrä on vähintään 3 740 euroa. Hyvitykselle ei ole pääsääntöisesti säädetty enimmäismäärää. Tästä poikkeuksena hyvityksenä on työhönottotilanteessa maksettava enintään 18 690 euroa sellaiselle työntekijälle, jonka kohdalla työnantaja pystyy osoittamaan, että häntä ei olisi valittu tehtävään vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein.

Hyvityksen tason määrittelyssä on lähdetty siitä, että seuraamuksen tulee olla tehokas, jotta syrjintää kokeneet vetoaisivat oikeuksiinsa, ja varoittava, jotta se ehkäisisi syrjintää ennakolta. 

Tuomioistuin voi alentaa hyvityksen kokonaismäärää tai poistaa sen kokonaan, jos se harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon rikkojan taloudellinen asema, muut olosuhteet sekä pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset. Esimerkiksi työnantaja voi perua irtisanomisen tai järjestää syrjitylle työnhakijalle uuden vastaavan työpaikan.

Kanne hyvityksen vaatimiseksi

Hyvityksen saadakseen loukatun tulee nostaa kanne syrjintäkiellon rikkojan kotipaikan käräjäoikeudessa. Syrjintää epäilevän on saatettava todennäköiseksi, että kyseessä on sukupuoleen perustuva syrjintä. Tällöin syntyy syrjintäolettama. Jos työnantaja tai oppilaitoksen tai etujärjestön taikka tavaran tai palvelun tarjoaja vetoaa siihen, että menettelyyn on ollut lain sallima painava ja hyväksyttävä syy tai että menettely johtuu muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta, hänen on esitettävä siitä todisteet.

Hyvitystä on vaadittava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta. Poikkeuksena tähän on työhönotossa tapahtunut syrjintä, jossa määräaika on yksi vuosi. Hyvityksen saaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta myös esimerkiksi työsopimuslain tai vahingonkorvauslain perusteella.

Kun kanne on pantu vireille ja useammalla on oikeus vaatia hyvitystä samasta syystä, on kaikki hyvitysvaatimukset käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, mikäli mahdollista. Syrjintää epäilevä ei menetä kanneoikeuttaan pelkästään siksi, että joku toinen on jo vaatinut hyvitystä tuomioistuimessa.