Kiintiösäännös ja transsukupuoliset ihmiset (TAS 331/2018, 15.8.2018)
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetulta kannanottoa transsukupuolisten ihmisten sijoittumisesta valtionhallinnon toimielinten sukupuolikiintiöihin.
Ministeriöltä oli kysytty valtioneuvoston asettamaan toimikuntaan liittyen, miten transsukupuoliset ihmiset asettuvat sukupuolikiintiöihin. Tiedustelussa kysyttiin, onko perusteena syntymässä kirjattu sukupuoli, juridinen sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti vai lasketaanko heidät aliedustettuna vähemmistönä aina osaksi prosentuaalisesti pienempää ryhmää.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain noudattamista, mutta viime kädessä oikeuskansleri on kuitenkin se viranomainen, joka päättää tasa-arvolain kiintiösäännöksen soveltamisesta ja tulkinnasta valtioneuvoston asettamissa toimikunnissa.
Tasa-arvolain 4 a §:n kiintiösäännöksen mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Kiintiösäännöksen perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Kiintiösäännöksen tullessa tasa-arvolakiin työasiainvaliokunnan mietinnössä (TyVM 10/1994) todettiin, että kiintiöperiaatteesta voidaan poiketa erityisestä syystä. Valiokunnan mukaan tällainen erityinen syy voi olla muun muassa se, että kyseisen vaatimuksen täyttäminen johtaisi yksilöön kohdistuvaan syrjintään tai ristiriitaan jonkin perus- tai ihmisoikeuden kanssa.
Tasa-arvolain 6 c §:ssä on viranomaisille asetettu velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) mukaan säännös täydentää lain 4 ja 4 a §:n velvoitteita, jotka on säädetty naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Hallituksen esityksen mukaan monet tasa-arvolain konkreettiset velvoitteet ovat suunniteltuja ja perusteltuja nimenomaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Näin on esimerkiksi kiintiösäännöksen osalta.
Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan myös transsukupuoliset ihmiset asettuvat sukupuolikiintiöihin juridisen sukupuolen mukaan. Poikkeuksena voi kuitenkin olla tilanne, jossa transsukupuolisen henkilön juridisen sukupuolen vahvistaminen on kesken; silloin hänet voidaan ottaa huomioon sukupuoli-identiteetin mukaisessa nais- tai mieskiintiössä, vaikka henkilötunnus ei olisi vielä muuttunut. Koska tieto henkilön transsukupuolisuudesta kuuluu yksityisyyden piiriin, on tärkeää huomata, että aloitteen asiassa pitää tulla transsukupuoliselta henkilöltä itseltään.
Nykyinen kiintiösäännös ei tunnusta ns. kolmatta sukupuolta, sukupuolettomuutta tai muunsukupuolisuutta. Henkilöt, joilla on tällainen sukupuoli-identiteetti, asettuvat sukupuolikiintiöihin juridisen sukupuolensa mukaisesti.
Valitsijalla on kiintiösäännöksen toteutumista valvoessaan oikeus kysyä henkilön juridista sukupuolta sen tarkistamiseksi, kumpaan kiintiöön tämä kuuluu. Juridisen sukupuolen kysyminen ei tässä yhteydessä loukkaa ihmisen yksityisyyttä.
11.12.2018
