Keneen työelämän syrjintäkieltoa sovelletaan?

Tasa-arvolain työntekijää koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös "muussa palvelussuhteeseen rinnastettavassa oikeussuhteessa työskentelevään". 

Tällä tarkoitetaan sellaisia työ- tai palvelussuhdetta lähellä olevia työn tekemisen muotoja, joissa työn tekeminen tapahtuu samanlaisissa olosuhteissa kuin työ- ja palvelussuhteessa, mutta jotka jäävät kuitenkin työsopimuslain ja muun palvelussuhteita koskevan lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisia työntekijäryhmiä voivat olla mm. itsenäiset työnsuorittajat ja ammatinharjoittajat, freelancerit, koulutusharjoittelijat sekä perhe- ja omaishoitajat. Työ tehdään näissä tapauksissa yleensä toimeksianto- tai toimisopimuksen perusteella. 

Työntekijämääritelmä ei koske mitä tahansa palvelussuhteen ulkopuolella tapahtuvaa työn tekemistä. Jotta oikeussuhde olisi palvelussuhteeseen rinnastettava, edellytetään sellaista työn tekemistä, joka tapahtuu samankaltaisissa olosuhteissa kuin työ- ja palvelussuhteessa tapahtuva työnteko ja jossa tehtävässä työssä sitoudutaan henkilökohtaisesti toiselle tehtävään työhön, vaikka kyse ei olekaan työsopimussuhteesta. 

Itsenäisten työnsuorittajien ja ammatinharjoittajien osalta edellytetään, että henkilö myy lähinnä omaa osaamistaan. Tällaiset henkilöt voivat olla työ- ja sosiaalilainsäädännön näkökulmasta (esimerkiksi työttömyysturva ja eläke) yrittäjiä, mutta heillä ei voi olla varsinaista yrittäjäriskillä toimivaa yritystoimintaa eikä omaa palvelussuhteista henkilöstöä. He työskentelevät samalla tavoin kuin toimeksiantajan mahdollinen oma palvelussuhteinen henkilöstö, vaikka varsinainen direktio-oikeus puuttuukin. Työn tekemistä toimeksiantajan tiloissa ja välineillä ei edellytetä. Myöskään toiminnan muodolla (esim. verokortti, toiminimi, yhtiömuoto) ei sinänsä ole työntekijäkäsitteen kannalta merkitystä, vaan ratkaisevaa on toiminnan tosiasiallinen luonne. 

Kahden elinkeinonharjoittajan väliset suhteet eivät yleensä kuulu määritelmän piiriin. Ulkopuolelle jää myös harrastusluonteinen toiminta ja muu vapaaehtoistoiminta, josta ei makseta palkkaa sekä kaikki sellainen työnteko, johon ei liity ansiotarkoitusta, kuten esimerkiksi talkootyö ja työnteko, joka tapahtuu perheoikeudellisella perusteella. Tasa-arvolain 7 §:n mukainen yleinen syrjintäkielto ja sen rikkomista mahdollisesti seuraava vahingonkorvausseuraamus kuitenkin ulottuvat myös näihin työnsuorittajaryhmiin. 

Korkein oikeus on katsonut vakiintuneesti, että osakeyhtiön ja osuuskunnan toimitusjohtajat eivät voi olla työsuhteessa mainittuihin yhteisöihin, joiden lukuun he tekevät työtä sopimuksen perusteella vastiketta vastaan, koska näiden yhteisöjen toimitusjohtajia on pidettävä yhteisöjen lakisääteisinä toimieliminä. 

Sitä vastoin sellaisten yhteisöjen, joita koskevassa lainsäädännössä ei ole säännöksiä toimitusjohtajasta (esim. rekisteröity yhdistys), toimitusjohtajien asemaa KKO on arvioinut työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistön perusteella, jolloin tällaisen yhteisön toimitusjohtaja on voinut olla työsuhteessa työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä. 

Tasa-arvolain työntekijämääritelmän sanamuoto ei sulje pois määritelmän soveltamista myös sellaiseen osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtajaan, joka ei ole työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Määritelmää ei kuitenkaan voida soveltaa sellaiseen toimitusjohtajaan, joka on osakeyhtiön omistaja ja toimii siten samalla yrittäjänä. 

Tasa-arvolain työelämäsäännöksiä sovelletaan muussa palvelussuhteeseen rinnastettavassa oikeussuhteessa työskentelevään "soveltuvin osin". Näin ollen esimerkiksi tasa-arvolain työn johtamista koskevat määräykset eivät sellaisenaan välttämättä sovellu toimitusjohtajiin taikka ammatinharjoittajiin, jotka itse saavat päättää työnsä järjestämisestä. 

Osakeyhtiön toimitusjohtajan osalta on lisäksi huomioitava mm. työhönotto- ja sopimussuhteen päättämistä koskevissa tilanteissa osakeyhtiön varsin laaja oikeus valita toimitusjohtajansa. EY-oikeudessa on kuitenkin muodostunut selkeäksi lähtökohdaksi se, että naisiin raskauden perusteella kohdistetut toimet ovat hyvitykseen oikeuttavaa välitöntä sukupuolisyrjintää. Jos näin ollen osakeyhtiön toimitusjohtajan toimisuhdetta ei solmita raskaudesta tai äitiydestä johtuvasta syystä tai jos toisaalta toimisuhde päätetään raskauden tai äitiyden perusteella, voitaneen yhtiö tuomita maksamaan asian johdosta loukatulle hyvitystä. 

Vuokratyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työn vastaanottaja (käyttäjäyritys) käyttää toimeksiantosopimuksen perusteella toisen (vuokrausyritys) palveluksessa olevia työntekijöitä. Vuokratyössä työsopimukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet jakaantuvat siten, että käyttäjäyritykselle siirtyy oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. Samalla käyttäjäyritykselle siirtyvät myös ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin.   

Käyttäjäyritys voi joutua työnantajana vastuuseen tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä ja joutua hyvitysvastuuseen niissä tilanteissa, joissa käyttäjäyritys käyttää vuokratyöntekijään nähden työnantajavaltaa. Käyttäjäyrityksellä on siten velvoite noudattaa myös vuokratyövoiman osalta tasa-arvolain työnantajia koskevia säännöksiä työn teettämisen aikana työn johtamiseen ja valvontaan sekä työoloihin liittyvissä asioissa. Käyttäjäyritys on esimerkiksi velvollinen ehkäisemään ennakolta häirintää sekä velvollinen jakamaan työtehtävät niin, ettei työtehtävien jakamisessa aseteta henkilöitä eri asemaan sukupuolen perusteella. 

Vuokratyöntekijän kanssa työsopimuksen solmineen vuokrausyrityksen velvollisuutena on huolehtia muista työnantajavelvoitteista. Käyttäjäyritys ei vastaa niistä päätöksistä, jotka vuokrausyritys tekee työnantajana. Vuokrausyritys kantaa yksinomaisen työnantajavastuun esimerkiksi siinä tilanteessa, jossa raskaana oleva vuokrausyrityksen työntekijä irtisanotaan raskauden perusteella.