Kiintiösäännöksen soveltaminen koulun johtokunnan kokoonpanoon (TAS 442/2021, annettu 29.11.2021)
Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, olivatko koulun ala-asteen johtokunnan jäsenvalinnat tasa-arvolain vastaisia. Johtokunnassa on seitsemän jäsentä, ja jäseniksi oli valittu kaksi miestä ja viisi naista.
Tasa-arvolain 4 §:n (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.
Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä, lukuun ottamatta aluevaltuustoja ja kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu.
Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta-, hyvinvointialue- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisestä syystä muuta johdu.
Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että kiintiösäännöstä noudatetaan.
Tasa-arvolain kiintiösäännös koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että varajäseniä. Kiintiövaatimuksesta voidaan poiketa erityisestä syystä esimerkiksi silloin, kun jollakin erityisalalla ei ole asiantuntijoita kuin toisen sukupuolen edustajissa. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan erityisen syyn käsitettä on tulkittava suppeasti ja erityiseen syyhyn vetoavan on perusteltava päätöksensä. Erityisiin syihin ei tulisi voida ainakaan vedota jälkikäteen, jos niihin ei ole kiinnitetty huomiota jo toimielintä kokoon pantaessa. Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että kiintiösäännöstä noudatetaan.
Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että koulun johtokunta on kuntalaissa tarkoitettu toimielin, jonka kokoonpanossa on noudatettava tasa-arvolain kiintiösäännöstä. Koulun ala-asteen johtokunnassa on viisi jäsentä ja varajäsentä huoltajista. Lisäksi opettajista ja muusta henkilökunnasta on kummastakin yksi jäsen ja varajäsen. Yhteensä johtokunnassa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä. Opettajia ja muuta henkilökuntaa edustaviksi jäseniksi ja varajäseniksi ei ollut käytettävissä yhtään miesehdokasta. Huoltajien osalta käytettävissä oli 7 naista ja 3 miestä. Sen vuoksi johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin 5 naista ja 2 miestä ja varajäseniksi 6 naista ja yksi mies.
Asiassa saadun selvityksen mukaan ehdokkuus on vapaaehtoista ja suostumuksen varaista.
Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että miesehdokkaiden puute sekä opettajien, muuta henkilökuntaa edustavien kahden jäsenpaikan että huoltajajäsenten osalta on sellainen erityinen syy, jonka vuoksi kiintiösäännöksestä on tässä tapauksessa voitu poiketa. Tasa-arvovaltuutettu totesi lopuksi, että olisi kuitenkin toivottavaa, että koulu nimeäisi opettajajäsenet ja muuta henkilökuntaa edustavat jäsenet sillä tavalla, että kiintiösäännös toteutuu johtokunnan lopullisessa kokoonpanossa.
22.12.2021
