Ministeriön asettaman ohjaus- ja valmisteluryhmän kokoonpanojen kiintiösäännöksen mukaisuus (TAS 38/2019, annettu 13.3.2019)
Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, olivatko maa- ja metsätalousministeriön asettaman susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmän ja valmisteluryhmän kokoonpanot naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n kiintiösäännöksen mukaisia.
Tasa-arvolain 4 a § 1 momentti edellyttää, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Kiintiösäännöksen on vakiintuneesti katsottu koskevan myös ministeriöiden nimittämiä toimielimiä, kuten työryhmiä.
Tasa-arvolain 4 a § 3 momentin mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita lainkohdassa tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.
Tasa-arvolain kiintiösäännös velvoittaa erityisesti toimielimen asettamista valmistelevaa viranomaista eri toimin pyrkimään siihen, että toimielimen kokoonpanossa on kiintiösäännön edellyttämä määrä nais- ja miesjäseniä. Kiintiösäännöksen vaatimus on otettava huomioon toimielintä asetettaessa. Lisäksi on voitava osoittaa, että valmisteluvaiheessa on pyritty varmistamaan kiintiösäännöksen toteutuminen. Poikkeamisen syyksi ei riitä pelkkä ilmoitus siitä, että toisen sukupuolen edustajia ei ole käytettävissä.
Valmistelu- ja ohjausryhmä ovat asettamispäätöksen mukaan ministeriön asettamia työryhmiä, joten niihin sovelletaan tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin kiintiösäännöstä.
Nimeämispyyntöjen osalta maa- ja metsätalousministeriö oli menetellyt tasa-arvolain mukaisesti pyytäessään eri tahoja esittämään nais- ja miesehdokasta sekä perustelemaan, mikäli tämä ei ole mahdollista. Tasa-arvovaltuutettu kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että suurin osa nimeämisesityksen antaneista tahoista ei esittänyt esityksissään erityisiä syitä sille, miksi jäseniksi oli esitetty vain miehiä.
Ohjausryhmän lopullinen kokoonpano, kaksi naista ja neljä miestä, ei vastannut kiintiösäännöksessä asetettua 40 prosentin velvoitetta. Myöskään valmisteluryhmän kokoonpano, yksi nainen ja yksitoista miestä, ei vastannut säännöksessä asetettua 40 prosentin velvoitetta. Asettamispäätöksessä oli kuitenkin kirjattu kiintiösäännös ja perustelut siitä, miksi kiintiösäännöksen velvoite ei täyttynyt.
Asettamispäätöksen perustelujen mukaan työryhmään kutsutuista tahoista osa oli voinut nimetä ainoastaan miesehdokkaan, koska heillä ei ole ollut esittää valmisteluelimeen tarvittavaa asiantuntemusta omaavaa naisehdokasta. Perusteluissa todettiin myös, että metsästys ja riistatalous on alana edelleen melko miesvaltainen, mikä heijastuu naisasiantuntijoiden niukahkoon lukumäärään. Lisäksi ministeriö oli selvityksessään perustellut muun muassa paremmalla asiantuntemuksella ja erityisosaamisella sitä, miksi kahdessa tapauksessa valmisteluryhmän jäseniksi valittiin miespuoliset henkilöt, vaikka nimeämisehdotuksissa oli esitetty myös naisjäseniä. Selvityksessä todettiin myös, että kummankin ryhmän asiantuntijat valittiin heidän asiantuntemuksensa perusteella.
Tasa-arvolain mukainen erityinen syy poiketa kiintiösäännöksestä voi olla asiantuntijuus tietyllä kapealla erityisalalla. Tasa-arvovaltuutettu kuitenkin huomautti, että maa- ja metsätalousministeriön selvityksen yhteydessä lähetetyistä liitteistä ilmeni, että yksi nimeämisehdotuksen esittäneistä tahoista oli ehdottanut ohjausryhmään varalle naisjäsentä, mutta häntä ei kuitenkaan valittu jäseneksi. Maa- ja metsätalousministeriö ei selvityksessään yksityiskohtaisesti perustellut tätä valintaa eikä selvityksestä ilmennyt, oliko ministeriö esimerkiksi neuvotellut varalle ehdotetun henkilön valitsemisesta ohjausryhmän jäseneksi. Jos kyseinen nainen olisi valittu ohjausryhmään, ohjausryhmä olisi täyttänyt tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin kiintiösäännöksen 40 prosentin vaatimuksen.
Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen perusteella ministeriö ei ollut ryhtynyt jäsenten nimeämisehdotukset saatuaan mihinkään toimiin varmistaakseen kiintiösäännöksen noudattamisen ennen nimeämispäätöstä. Ministeriön asettamispäätöksessä oli maininta, että osa kutsutuista tahoista oli voinut nimetä ainoastaan miesehdokkaan, sillä heillä ei ollut esittää naisehdokasta, jolla olisi ollut valmisteluelimeen tarvittavaa asiantuntemusta. Suurin osa nimeämisehdotuksen antaneista tahoista ei kuitenkaan ollut perustellut ehdotuksiaan. Tasa-arvovaltuutetun saamassa selvityksessä ei ilmennyt, miten ministeriö oli arvioinut edellä mainittua asettamispäätöksen mainintaa. Selvityksen mukaan ministeriö ei myöskään ollut ottanut uudelleen yhteyttä kyseisiin tahoihin selvittääkseen asiaa.
Edellä esitetyistä syistä johtuen tasa-arvovaltuutettu katsoi, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole asiaa valmisteltaessa ryhtynyt riittäviin toimiin kiintiösäännöksen toteuttamisen varmistamiseksi. Tasa-arvovaltuutettu muistutti lausunnossaan, että tasa-arvolain kiintiösäännöksen noudattaminen on virkavelvollisuus ja kehotti maa- ja metsätalousministeriötä jatkossa kiinnittämään tarkempaa huomiota tasa-arvolain 4 a §:n vaatimuksiin säännöksessä tarkoitettuja toimielimiä asetettaessa.
02.04.2019
