Hyppää sisältöön

Kiintiösäännöksen soveltaminen tuomarinvalintalautakuntaan ja tuomarinkoulutuslautakuntaan 26.10.2021 (TAS 473/2021, annettu 26.10.2021)

Oikeusministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetun kannanottoa siitä, onko tasa-arvolain kiintiösäännöstä sovellettava tuomarinvalintalautakuntaan ja tuomarinkoulutuslautakuntaan vai ei. Tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee vakinaisten tuomareiden virkaan nimittämisestä perustellun esityksen valtioneuvostolle tasavallan presidentille esittelemistä varten. Jäseniä lautakuntaan nimeävät tuomioistuimet, asianajajaliitto, Syyttäjälaitos ja oikeusministeriö yliopistojen ehdotuksesta. 

Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on tuomioistuinten henkilöstölle järjestettävän koulutuksen suunnittelu tuomioistuinharjoittelusta täydennyskoulutukseen yhteistyössä Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten kanssa. Jäseniä siihen nimeävät  tuomarinkoulutuslautakunta, valtakunnansyyttäjä, asianajajaliitto, OM yliopistojen ehdotuksesta ja Tuomioistuinvirasto.

Tasa-arvolain 4 §:n (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä, lukuun ottamatta aluevaltuustoja ja kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta-, hyvinvointialue- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

Tasa-arvolain kiintiösäännös koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että varajäseniä. Kiintiövaatimuksesta voidaan poiketa erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun jollakin erityisalalla ei ole asiantuntijoita kuin toisen sukupuolen edustajissa. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan erityisen syyn käsitettä on tulkittava suppeasti ja erityiseen syyhyn vetoavan on perusteltava päätöksensä. Erityisiin syihin ei tulisi voida ainakaan vedota jälkikäteen, jos niihin ei ole kiinnitetty huomiota jo toimielintä kokoon pantaessa. Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että kiintiösäännöstä noudatetaan. 

Suomen perustuslain 3 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998) mukaan tuomioistuinten riippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että tuomioistuinten tulee olla lainkäyttötoiminnassaan riippumattomia muiden tahojen vaikutuksesta. Tämä koskee niin lainsäätäjää, hallitusvallan käyttäjää ja viranomaisia kuin esimerkiksi oikeusriidan osapuoliakin. Tuomioistuin on riippumaton myös oikeuslaitoksen sisällä. Ylempi tuomioistuin ei saa pyrkiä vaikuttamaan alemman tuomioistuimen ratkaisuun yksittäistapauksessa, vaan sen tulee odottaa mahdollista muutoksenhakuvaihetta.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että tuomioistuinten riippumattomuus tarkoittaa riippumattomuutta lainkäyttötoiminnassa. Kyseessä olevien lautakuntien asettaminen ja jäsenten valitseminen niihin on hallintotoimintaa, eikä siksi tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan ole esimerkiksi tuomioistuinten itsenäisyydestä johtuvia perusteita jättää soveltamatta tasa-arvolain 4 a §:n kiintiösäännöstä näiden toimielinten kokoonpanoon.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että tuomarinvalintalautakunta ja tuomarinkoulutuslautakunta ovat sellaisia tasa-arvolain 4 a §:ssä tarkoitettuja valtiollisia toimielimiä, joihin kiintiösäännös tulee sovellettavaksi. 

15.11.2021