Työolot ja työnjohtaminen

Työnantajalle kuuluu lähtökohtaisesti oikeus johtaa työtä, jakaa työtehtäviä ja muutoin järjestää työoloja. Tasa-arvolain mukaan työnjohto-oikeutta ei kuitenkaan saa käyttää niin, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muita epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella. Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos hän johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muuten järjestää työolot niin, että työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. 

Työn johtamiseen kuuluvat esimerkiksi työajan käytön ja työn valvonta, työtilojen järjestely, työvälineiden jakaminen sekä työntekijän tehtävien ja ammattitaidon kehittäminen. Syrjintää on esimerkiksi työtehtävien jakaminen niin, että yksitoikkoisimmat ja ikävimmät työtehtävät annetaan vain toista sukupuolta oleville tai esimerkiksi raskaana olevalle henkilölle. Syrjintää on myös, jos mahdollisuus tehdä ylitöitä annetaan vain miehille tai vain naisten työaika muutetaan osa-aikaiseksi. 

Töiden jakamisen merkitys korostuu varsinkin silloin, kun työtehtävien laatu ratkaisee mahdollisuudet edetä uusiin, paremmin palkattuihin tehtäviin. Työnantaja ei syyllisty syrjintään, jos hän voi osoittaa toiminnalleen muun, hyväksyttävän syyn kuin työntekijän sukupuolen.

Perhevapaalta palaavalla on työsopimuslain mukaan oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä, ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Myös Euroopan unionin direktiiveissä säädetään perhevapaalta palaavien työntekijöiden työhönpaluuoikeudesta (ks. lisää Syrjintä raskauden ja perhevapaiden vuoksi).

Esimerkki

Heikki, insinööri

Heikki oli töissä teollisuusalan yrityksessä. Kun perheeseen syntyi lapsi, Heikki kertoi,  että hän jää ensin isyysvapaalle ja sen jälkeen vanhempainvapaalle. 

Esimies ihmetteli tätä, koska tässä yrityksessä miehet eivät yleensä jääneet hoitamaan lasta. Heikki kuitenkin pysyi päätöksessä ja oli poissa töistä yhteensä puoli vuotta. 

Kun Heikki palasi töihin, hänen tehtäviään oli muutettu. Ennen Heikki teki esimiestehtäviä, nyt hän sai tylsiä rutiinitöitä. Heikin esimiestehtävät jaettiin muille työntekijöille.

Heikki otti yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun, ja valtuutettu pyysi työnantajalta selvitystä tilanteesta. Tilanne ratkesi, kun työnantaja ja Heikki neuvottelivat. Heikki sai vanhan työnsä takaisin. 

Kun Heikki palasi vanhempainvapaalta töihin, hänen tehtäviään oli muutettu. Ennen Heikki teki esimiestehtäviä, nyt hän sai tylsiä rutiinitöitä. Heikin esimiestehtävät jaettiin muille työntekijöille.

Epäiletkö syrjintää?

Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi.

Työelämän syrjintätilanteissa:

  • Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen ja selvitä oikeutesi.
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
  • Voit ottaa yhteyttä myös julkiseen oikeusavustajaan, lakiasiaintoimistoon tai asianajajaan. Lakipalvelut ovat yleensä maksullisia. Tarkista, onko sinulla sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut.

Vähävaraisena voit olla oikeutettu ilmaiseen tai osittain maksulliseen julkisen oikeusavustajan oikeusapuun.

Työnjohtamista ja työoloja koskevat lausunnot