Syrjinnän yleiskielto
Tasa-arvolakia voidaan soveltaa lähes koko yhteiskunnassa. Poikkeuksia ovat perheenjäsenten väliset ja muut yksityiselämän piiriin kuuluvat suhteet sekä uskonnonharjoitukseen liittyvä toiminta.
Useita elämänalueita koskevat erityiset syrjintäkiellot. Tällaisia ovat työelämä, oppilaitokset, etujärjestöt tai toiminta, joka liittyy tavaroiden ja palveluiden tarjontaan ja saatavuuteen (tasa-arvolain 8–8 e §).
Tasa-arvolaissa on myös syrjinnän yleiskielto (tasa-arvolain 7 §). Sitä voidaan soveltaa silloin, kun erityiskiellot eivät tule sovellettavaksi.
Tasa-arvovaltuutettu on tarkastellut syrjinnän yleiskiellon kannalta muun muassa seuraavia tapauksia:
- toimeentulotukipäätöksissä noudatettu käytäntö, jonka mukaan hakijan ollessa avio- tai avovaimo päätös on annettu ja lähetetty puolison nimellä ja rahat maksettu puolison tilille, ellei hakemuksessa ole erikseen toisin mainittu
- osteoporoosilääkkeiden erilainen korvattavuus naisille ja miehille
- tasa-arvon toteutuminen seulontatutkimuksissa, kun eturauhassyövän toteamiseksi ei käytetä seulontatutkimuksia, mutta niitä käytetään rintasyövän ja kohdun kaulaosan syövän toteamiseen
- varusmiespalvelua suorittaville naisille ja miehille asetetut erilaiset vaatimukset hiusten pituuden ja lihaskuntotestien suhteen.
Seuraamukset yleiskiellon rikkomisesta
Tasa-arvolain yleiskiellon rikkomisesta ei tule maksettavaksi hyvitystä. Syrjinnän kieltoa rikkonut voidaan oikeuden päätöksellä tuomita maksamaan syrjinnän kohteeksi joutuneelle korvausta esimerkiksi vahingonkorvauslain perusteella, jos siihen todetaan olevan vahingonkorvauslain nojalla perusteet.
Tasa-arvovaltuutettu voi viedä syrjinnän yleiskiellon rikkomista koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Lautakunta voi kieltää syrjivän menettelyn jatkamisen tai uusimisen, tarvittaessa sakon uhalla.
