Kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokoonpanoa arvioitava itsenäisenä kokonaisuutenaan (TAS 78/2022, annettu 7.12.2022)

Tasa-arvovaltuutetulta pyydettiin lausuntoa siitä, onko seitsemän kunnan muodostaman kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokoonpano tasa-arvolain mukainen. Kuntayhtymän yhtymävaltuustossa on 21 jäsentä. Jäsenyydet ovat jaettu siten, että kullakin jäsenkunnalla on kolme edustajaa varaedustajineen. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston varsinaisina jäseninä on 7 naista ja 14 miestä sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään 8 naista ja 13 miestä. 

Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentissa viranomaiselle säädetty on velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintotavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Niin sanottu kiintiösäännös koskee siten kuntayhtymän yhtymävaltuustoja, yhtymähallituksia sekä muita kuntien yhteisiä toimielimiä, kuten esimerkiksi lautakuntia, toimikuntia ja seutuyhteistyöneuvottelukuntia. Vaatimus eri sukupuolten edustuksesta koskee myös kunnan päätöstä, jolla kunta valitsee edustajiaan kuntayhtymän toimielimiin (KHO 1990 A 31). 

Asian arviointi

Tasa-arvovaltuutettu korosti lausunnossaan valmistelevan viranomaisen vastuuta. Kiintiösäännöksen velvoittavuuteen tulisi kiinnittää huomiota jo siinä vaiheessa, kun toimielimiä perustetaan. Valmistelevan viranomaisen on pidettävä huolta siitä, että kuntien välisillä neuvotteluilla varmistetaan lopullisen kokoonpanon lainmukaisuus. Myös silloin, kun valinta perustuu poliittisiin voimasuhteisiin tai muutoin eri ryhmien välisiin neuvotteluihin, on näissä neuvotteluissa otettava huomioon kiintiösäännös. 

Ehdokkaiden nimeämisen jälkeen viranomaisen tulee valmistella kokoonpanoesitys siten, että kiintiösäännös täyttyy. Kiintiösäännöksestä voidaan poiketa erityisistä syistä. Poikkeaminen on aina erityistilanne, jonka tarpeellisuus tulee tarkoin harkita ja etukäteen perustella. Erityisen syyn on oltava olemassa jo toimielintä nimitettäessä.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi kuntayhtymältä ja sen seitsemältä jäsenkunnalta selvityksen siitä, miten tasa-arvolain vaatimukset on otettu huomioon yhtymävaltuustoa valittaessa. Osa jäsenkunnista on katsonut riittäväksi, että yksittäisen kunnan tekemä nimeämispäätös yhtymävaltuustoon täyttää tasa-arvolain vaatimuksen. 

Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että vaikka eri tahot oman edustuksensa nimeämisissä varmistavat sukupuolten tasapuolisen jakauman, on lopullisen toimielimen kokoonpanoa tarkasteltava itsenäisenä kokonaisuutenaan. Vaatimuksen toteutumista laskettaessa on ensin laskettava, kuinka paljon 40 prosenttia on toimielimen jäsenmäärästä. Jos luvuksi ei tule tasaluku, se korotetaan aina ylempään kokonaislukuun, joka tällöin osoittaa naisten tai miesten vähimmäismäärän toimielimessä. Sekä varsinaisten jäsenten että varajäsenten osalta on 21 henkilön kokoonpanossa oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään yhdeksän. 

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että kuntayhtymän yhtymävaltuuston varsinaisten ja varajäsenten kokoonpanojen sukupuolijakauma ei ole tasa-arvolain edellyttämä ja että kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien tulisi pyrkiä korjaamaan jäsenistö lainmukaiseksi. 

18.01.2023