Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
Laki kieltää syrjinnän myös silloin, kun valitaan työntekijä. Työhönotossa syrjintä sukupuolen perusteella tarkoittaa sitä, että pätevämpää henkilöä ei valita tehtävään esimerkiksi sukupuolen, raskauden tai perhevapaan vuoksi.
Tasa-arvolaki ei rajoita sitä, että työnantajalla on oikeus valita sopivin henkilö. Lain tarkoitus on varmistaa, että työnhakijaa ei syrjitä sukupuolen vuoksi.
Työnantaja voi valita tehtävään nimenomaan miehen tai naisen, jos siihen on pätevä syy. Esimerkiksi teatteriin voi hakea miesnäyttelijää tai henkilökohtaiseksi avustajaksi voi hakea naista.
Jos pätevintä hakijaa ei valita, valinnalle pitää olla yleisesti hyväksytty peruste. Työnantajan täytyy osoittaa, millä perusteella työntekijä valittiin. Peruste voi olla esimerkiksi
hakijan henkilökohtainen soveltuvuus. Syy ei voi olla sukupuoli, raskaus tai perhevapaa.
Kun työpaikkaa hakee sekä miehiä että naisia, työnantajan täytyy tehdä aina ansiovertailu. Ansiovertailussa verrataan hakijoiden koulutusta, työkokemusta ja ominaisuuksia. Vertailun avulla voi arvioida, kuka hakijoista on ansioitunein.
Syrjintää on esimerkiksi se, että vaikka hakija on pätevämpi, työhön valitaan toista sukupuolta oleva henkilö ilman hyväksyttävää perustetta.
Työpaikkailmoitukset eivät saa olla sukupuolen perusteella syrjiviä.
Yleinen periaate on, että työpaikkaan ei saa hakea vain naisia tai miehiä. Tästä voi poiketa vain erikoistapauksissa. Esimerkiksi tanssijaksi tai näyttelijäksi voi hakea miestä tai naista.
Elina haki työtä, joka oli samankaltainen kuin hänen aiempi tehtävänsä. Elinaa ei kuitenkaan kutsuttu haastatteluun.
Elinaa harmitti, ja hän pyysi työnantajalta perusteluita valintaan. Työnantaja ilmoitti, että tehtävään oli valittu mies. Miehellä ei kuitenkaan ollut tutkintoa, joka vaadittiin työnhakuilmoituksessa. Miehellä ei ollut myöskään kokemusta vastaavista töistä.
Elina otti yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun. Elina pyysi selvittämään, oliko häntä syrjitty sukupuolen perusteella.
Tasa-arvovaltuutettu päätyi siihen, että syntyi syrjintäolettama. Elinalla oli tutkinto ja enemmän työkokemusta. Työnantaja perusteli valintaansa sillä, että mies oli haastattelussa hyvin innokas. Tämä ei ollut hyväksyttävä peruste, koska Elina ei päässyt edes haastatteluun.
Siksi työnantaja ei voinut myöskään arvioida, kuinka hyvin Elina soveltuisi tehtävään.
Tasa-arvovaltuutettu päätyi siihen, että syntyi syrjintäolettama. Elinalla oli tutkinto ja enemmän työkokemusta
