Työnantajan pitää huolehtia siitä, että työntekijää ei häiritä seksuaalisesti tai sukupuolen perusteella.
Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, vastuu häirinnän lopettamisesta on työnantajalla. Jos työnantaja ei puutu häirintään, työnantaja syyllistyy tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään.
Tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kouluissa.
Kun koulu saa tiedon häirinnästä, koulu on vastuussa häirinnän lopettamisesta. Koulun pitää huolehtia siitä, että häirintä estetään. Jos koulu ei puutu häirintään, koulu syyllistyy kiellettyyn syrjintään.
Työpaikoilla ja oppilaitoksissa on hyvä olla ohjeet siitä, miten toimitaan, jos häirintää tapahtuu.
Esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaan voi merkitä, miten häirintää voi ehkäistä ja mitä häirintätapauksissa tehdään.
Kaikkein tärkeintä on, että häirintä saadaan loppumaan.
Työnantajalla, oppilaitoksella, etujärjestöllä tai yrityksellä on velvollisuus estää häirintä. Jos häirintää ei estetä, häiritty voi vaatia käräjäoikeudessa hyvitystä syrjinnästä. Vaatimus pitää tehdä kahden vuoden kuluessa tapahtumasta.
Häiritsijä voi joutua vastaamaan teostaan rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaisesti. Häirintä työelämässä voi olla työsyrjintärikos tai työturvallisuusrikos.
Jos seksuaalinen häirintä sisältää koskettelua, häirintä voi olla pahoinpitely tai seksuaalirikos. Fyysinen seksuaalinen ahdistelu on rikos.
