Raskaussyrjintä on merkittävä työelämän tasa-arvo-ongelma. Se vaikuttaa monin eri tavoin naisten urasuunnitelmiin ja nuorten aikuisten ajatuksiin perheen perustamisesta. Raskaussyrjintä vaikuttaa myös perhevapaiden tasapuoliseen käyttämiseen vanhempien välillä.
Laki kieltää yksiselitteisesti työntekijän syrjinnän raskauden tai perhevapaiden perusteella. Siitä huolimatta on edelleen tavallista, että tieto työntekijän raskaudesta vaikuttaa työsuhteeseen.
Tasa-arvovaltuutetun työssä ongelma näkyy jatkuvasti. Yli puolet työelämää koskevista tasa-arvovaltuutetun neuvontapuhelimeen tulevista puheluista koskee syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella. Kirjallisista yhteydenotoista kolmasosa liittyy raskaussyrjintään.
Raskauteen ja perhevapaisiin liittyviä syrjintäepäilyjä ilmoitetaan tasa-arvovaltuutetun lisäksi säännöllisesti myös työsuojeluviranomaisille, poliisille ja ammattiliittoihin.
Raskaussyrjintää esiintyy laajasti koulutustaustasta ja ammattialasta riippumatta. Syrjintään syyllistynyt työnantaja voi olla yritys, kunta, viranomainen, järjestö tai seurakunta.
Riski joutua syrjityksi raskauden ja perhevapaiden vuoksi on suuri erityisesti epävarmassa työmarkkinatilanteessa, kuten määräaikaisina, osa-aikaisina, vuokratyössä tai nollasopimuksilla työskentelevillä naisilla.
Mistä raskaussyrjinnän tunnistaa?
Syrjintäepäilyt liittyvät tavallisimmin
- Työnhakutilanteisiin
- Määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen
- Perhevapaalta palaamiseen
- Raskaus- ja perhevapaa-ajan palkkaan ja työsuhde-etuihin
Raskaana olevaa henkilöä ei valita tehtävään
...vaikka hän olisi pätevin.
Anna, sairaanhoitaja:
Anna oli työskennellyt sijaisena terveysasemalla kahden vuoden ajan. Annalle oli luvattu jatkoa opintovapaalle jääneen sairaanhoitajan sijaisena, mutta lupaus peruttiin, kun hän kertoi osastonhoitajalle raskaudestaan. Työnantaja väitti, että paikkaa olisi pitänyt erikseen hakea, vaikka sijaisuudet oli ennenkin täytetty ilman erillistä hakua.
Johanna, opettaja:
Johannan työsuhdetta opettajana oli aikaisemmin jatkettu samassa koulussa useamman kerran. Kun Johanna tuli raskaaksi, hänen työsuhdettaan ei enää jatkettu seuraavaksi lukuvuodeksi. Johanna haki kolmea koulussaan avoinna ollutta paikkaa, mutta ei tullut valituksi, vaikka hänet oli aikaisemmin valittu samojen hakijoiden joukosta.
Työsuhde puretaan koeaikana
...raskauden selvittyä, vaikka henkilö olisi hoitanut työnsä hyvin.
Maija, myyjä:
Maija palkattiin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työnantaja alkoi etsiä uutta työntekijää Maijan tilalle tämän kerrottua olevansa raskaana. Kaksi viikkoa ennen koeajan päättymistä, viikko sen jälkeen, kun Maija oli ilmoittanut raskaudestaan työnantajalle, hänen työsopimuksensa irtisanottiin taloudellisiin syihin vedoten.
Anna, hampurilaisravintolan työntekijä:
Anna palkattiin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työsuhteeseen sovittiin neljän kuukauden pituinen koeaika. Anna aloitti työt marraskuussa ja helmikuussa hän ilmoitti työnantajalle olevansa raskaana. Annan työsopimus purettiin koeaikaan vedoten työnantajan aloitteesta maaliskuun alkupuolella. Työnantaja perusteli purkua Annan tulevaisuuden opiskelusuunnitelmilla sekä hänen haluttomuudellaan tehdä tiettyjä työvuoroja. Anna kiisti kieltäytyneensä työvuoroista ja kertoi, ettei hänellä ole mitään opiskelupaikkaa tiedossa. Työsuojeluviranomainen ilmoitti tarkastuksensa jälkeen poliisille, että työnantajaa on syytä epäillä työsyrjintärikoksesta.
Perhevapaalle jäämässä olevan työntekijän palkka- ja urakehitys pysähtyy
...vaikka hänelle olisi ennen raskautta luvattu parannuksia palkkaan tai työtehtäviin.
Kirsi, juristi:
Kirsi ei saanut uutta työtehtävää, johon hän oli valmistautunut, eikä siihen liittyvää palkankorotusta. Asia selvisi hänelle pian sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut työnantajalle olevansa raskaana. Kirsi ei myöskään saanut uutta, työpaikalle perustettavaa johtavan lakimiehen toimenkuvaa, josta oli hänen kanssaan keskusteltu ennen kuin työnantaja oli saanut tietää hänen olevan raskaana.
Raskaana tai perhevapaalla oleva työntekijä valikoituu irtisanottavaksi
...kun työpaikalla vähennetään väkeä tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Jenni, teollisuustyöntekijä:
Jenni oli kertonut raskaudesta työnantajalle, kun hänet irtisanottiin. Työnantaja väitti, että irtisanomisen syynä oli työprosessin automatisointi ja tehtävien ulkoistaminen, eikä työvoimaa enää tarvittu yhtä paljon kuin ennen. Käräjäoikeuden mukaan irtisanomiselle ei kuitenkaan ollut tuotannollisia perusteita, vaan syynä oli raskaus ja Jenni olisi pitänyt kouluttaa uusiin tehtäviin. Jenni sai käräjäoikeuden päätöksellä hyvitystä raskaussyrjinnästä.
Perhevapaalta palaavan työntekijän työtehtävät ovat “kadonneet”
...tai työntekijä on korvattu sijaisella. Työntekijä irtisanotaan “tuotannollisista ja taloudellisista syistä”.
Sari, opettaja:
Sari oli tehnyt kaksi peräkkäistä määräaikaista työsuhdetta samassa koulussa ennen kuin hän kesätauon aikana jäi äitiysvapaalle. Sarin määräaikaista työsuhdetta ei tämän jälkeen uusittu seuraavaksi lukuvuodeksi, vaan hänen tilalleen palkattiin toinen opettaja määräajaksi. Kun Sari ilmoitti ennen seuraavan lukuvuoden alkua palaavansa perhevapaalta töihin, hänelle ilmoitettiin, että hänen tilalleen palkattu henkilö jatkaa työssä, eikä hänelle ole työtä tarjolla. Sari nosti kanteen työnantajaa vastaan. Hovioikeus totesi työnantajan syyllistyneen tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään.
Elina, työterveyshoitaja:
Elina oli työskennellyt työterveysasemalla useamman vuoden määräaikaisissa työsuhteissa jäädessään äitiysvapaalle. Kun hän ilmoitti työnantajalle jatkavansa hoitovapaata, työnantaja kertoi, että hänen sijaisensa saa jatkaa hänen tilallaan, koska sijainen on Elinaa pätevämpi. Elina oli aikaisemmin saanut jatkoa ilman hakumenettelyä. Sen vuoksi häntä oli pidettävä riittävän pätevänä ja hänen työsuhdettaan olisi pitänyt jatkaa.