Tasa-arvovaltuutettu hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa

Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tarjolla viestinnän opiskelijalle tai viestintään erikoistuneelle sukupuolentutkimuksen, sosiaalipsykologian tai sosiologian opiskelijalle 3–4 kuukauden harjoittelupaikka sopimuksen mukaan ajalle syyskuu–joulukuu 2024.

Korkeakouluharjoittelijan pääasialliset tehtävät

Harjoittelija työskentelee viestintäasiantuntijan parina ja avustaa tasa-arvovaltuutetun päivittäisessä viestinnässä. Työtehtävät tarjoavat monipuolisen kokemuksen viestinnän eri osa-alueilta sekä tasa-arvolain valvonnasta ja tasa-arvon edistämisestä. Painopiste harjoittelijan työssä on päivittäisviestinnässä: tasa-arvovaltuutetun sidosryhmäviestinnässä (viestintä sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeen laatiminen sidosryhmille) ja verkkoviestinnässä (tasa-arvovaltuutetun nettisivujen päivittäminen ja intrauudistukseen osallistuminen). Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita viestinnän tehtäviä.

Harjoittelijalta odotamme

Toivomme, että hakija on opiskellut jo useamman vuoden. Odotamme hakijalta erinomaista kirjallista ilmaisutaitoa. Hyvä molempien kansalliskielten taito sekä muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toivomme, että hakija kokee sosiaalisen median luonnolliseksi ympäristöksi. Ymmärrys inklusiivisesta ja saavutettavasta viestinnästä sekä Canvan hallitseminen luetaan eduksi. Perehtyneisyys sukupuolten tasa-arvon kysymyksiin luetaan myös hakijalle eduksi. Arvostamme lisäksi luovuutta, mukautusmiskykyä ja kykyä työskennellä itsenäisesti.

Palkkaus

Korkeakouluharjoittelijan palkka 1632 euroa/kk. Toivomme, että harjoittelijalle on myönnetty harjoittelutuki.

Harjoittelun ajankohta

Sopimuksen mukaan 3–4 kk ajalla syyskuu–lokakuu

Tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. 

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskentelee yksitoista henkilöä.

Tarjoamme tuetun lounaan. Osa viikosta on mahdollista työskennellä etänä.

Tasa-arvovaltuutettu korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

Sijainti

Hämeentie 3, 00530 Helsinki. 30.5. alkaen Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Hakemuksen lähettäminen

Toivomme hakemukset ensisijaisesti sähköisinä Valtiolle.fi-palvelun kautta. Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi kirjaamon postiosoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Kirjeen tulee olla perillä hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuaika päättyy 7.6.2024 klo 16.15.

Tasa-arvovaltuutettu kirjaamo
PL 22
00023 Helsinki

Lisätietoja harjoittelusta

Viestintäasiantuntija Päivi Ojanperä, puh. 0295666837, [email protected]

20.05.2024

Tasa-arvovaltuutettu: Osa työehtosopimuksista syrjii miehiä vanhempainvapaiden käytössä

Tasa-arvovaltuutettu katsoo osan työehtosopimuksista rikkovan tasa-arvolain palkkasyrjinnän kieltoa, koska niissä miehille maksetaan vanhempainvapaalta lyhyemmältä ajalta palkkaa kuin synnyttäneille naisille. Työehtosopimuksissa on myös määräyksiä, jotka jättävät perhevapaalla olevat henkilöt palkkaan kuuluvan kertaerän maksun ulkopuolelle tai rajoittavat osa-aikaisella perhevapaalla olevan oikeutta kertaerään.

– Tasa-arvolain syrjinnän kieltävät säännökset ovat ehdottomia, eikä työnantaja voi poiketa niistä vetoamalla virka- tai työehtosopimuksiin, muistuttaa tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen.

Vuodesta 2022 lähtien molemmat vanhemmat ovat voineet käyttää yhtä paljon vanhempainvapaata. KELAn vuoden 2024 tilaston mukaan miehet käyttävät kuitenkin vain vajaan viidesosan vanhempainvapaasta, jota molemmilla vanhemmilla on käytettävissä synnyttävälle henkilölle myönnettävän raskausvapaan lisäksi. 

– Tasa-arvon kannalta olisi parasta, että miehet käyttäisivät puolet vanhempainvapaapäivistä. Tämän takia on tärkeää, ettei miehiä syrjitä perhevapaiden käytössä. Työpaikoilla ja työehtosopimuspöydissä ei vielä riittävästi tunneta perhevapaata koskevan lainsäädännön tavoitteita eikä aina tunnisteta tasa-arvolain sukupuolisyrjinnän kieltoa perhevapaissa, Rainer Hiltunen sanoo.

Tasa-arvovaltuutetun antamat lausunnot tasa-arvolakia rikkovista työehtosopimuksista

Tasa-arvolain vastaisena on pidettävä menettelyä, jossa palkkaehdoista päätettäessä menetellään niin, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Säännös kattaa myös syrjinnän perhevapaiden käyttämisen perusteella. Tasa-arvolain syrjinnän kieltävät säännökset ovat ehdottomia, eikä niistä voi poiketa myöskään virka- ja työehtosopimuksin.

Tasa-arvovaltuutettu on antanut kolme lausuntoa, joissa se katsoo työehtosopimusmääräysten rikkovan tasa-arvolain palkkasyrjinnän kieltoa.

Lausunto 1: Isän oikeus palkkaan ja työsuhde-etuihin vanhempainvapaan ajalta perhevapaauudistuksen jälkeen 

Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistuksella saatettiin voimaan työsopimuslain perhevapaita ja sairausvakuutuslain perhevapaalla olevien päivärahaetuuksia koskevat muutokset. Perhevapaauudistuksen jälkeen työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä perhevapaiden aikaisesta palkasta on ollut välttämätöntä muuttaa. Perhevapaauudistuksen myötä äitiysvapaan sijaan tuli raskausvapaa ja isyysloma poistui kokonaan. Perhevapaauudistuksen voimaantultua vanhempainvapaan tarkoitus ja saamisen kriteerit ovat yhtäläiset lapsen vanhemmille.

Vanhempainvapaita pitävät vanhemmat ovat tasa-arvolain kannalta vertailukelpoisessa tilanteessa, kun lainsäädännössä vapaan käyttäminen ei erottele lapsen huoltajia sukupuolen perusteella ja vanhempainvapaan pitämisellä on samankaltaiset perusteet riippumatta siitä, kumpi vanhempi lasta hoitaa.

Lainsäädäntö ei sinänsä edellytä, että perhevapaalla olevilla työntekijöillä olisi perhevapaan aikana oikeus työssäoloaikaiseen palkkaansa ja sitä vastaavaan tulotasoon. Silloin kun työnantajalle on asetettu työehtosopimuksessa velvollisuus maksaa työntekijöilleen perhevapaiden ajalta palkkaa, on näitä palkkaetuja maksettava syrjimättömin perustein. Tästä poikkeavaa käytäntöä on pidettävä syrjivänä ja pakottavan lainsäädännön vastaisena. 

Asiassa syrjinnän kiellon rikkomisesta epäilty työnantaja toi esiin, että se on järjestäytyneenä työnantajana sidottu työehtosopimukseen, joka on tullut voimaan ennen perhevapaauudistusta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti todettu, ettei työnantaja voi perustaa syrjiviksi todettujen määräysten soveltamista siihen, että määräykset sisältyvät virka- ja työehtosopimukseen. 

Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan työnantajan menettelyä maksaa vanhempainvapaan ajalta synnyttävälle vanhemmalle pidemmältä ajalta palkkaa ja työsuhde-etuuksia kuin isälle, ei voida pitää tasa-arvolain 7 §:n tai 8 §:n mukaisena, vaikka on selkeää, että järjestäytynyt työnantaja on sidottu voimassa olevaan työehtosopimukseen. (TAS/114/2023) 

Lausunnot 2 ja 3: Perhevapaalla olevan oikeus kertakorvaukseen

Tasa-arvovaltuutettu katsoo kertaerästä tehdyn työehtosopimuksen määräyksen, siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuulta 2023, tasa-arvolain vastaiseksi, sillä se jättää perhevapaalla olleet työntekijät tämän palkkaerän ulkopuolelle. Tasa-arvovaltuutetun mukaan kertaerä on luonteeltaan saadun selvityksen perusteella palkankorotuksen luontoinen etuus eikä ole perusteita rajata perhevapaalla olevia tämän etuuden ulkopuolelle.  (TAS/124/2024) 

Tasa-arvovaltuutettu katsoo lisäksi lain vastaiseksi sellaisen työehtosopimuksen palkkaratkaisua koskevan määräyksen tulkinnan, joka johtaa osa-aikaista perhevapaata pitävien työntekijöiden epäedulliseen kohteluun. Palkanerän maksuaikaan osa-aikaisella vanhempainvapaalla ja hoitovapaalla olleilla työntekijöillä on oltava oikeus samaan kertakorvaukseen kuin työssä olleille ja kokoaikaisella perhevapaalla olleilla työntekijöillä. Osa-aikaisella perhevapaalla oleva työntekijää ei voida oikeudellisesti pitää osa-aikatyöntekijänä, vaan etuudet on määriteltävä tällä olevan alkuperäisen työsopimuksen mukaisesti.  (TAS/204/2024) 

18.04.2024