Isän oikeus palkkaan ja työsuhde-etuihin vanhempainvapaan ajalta perhevapaauudistuksen jälkeen (TAS/114/2023, annettu 27.3.2024)
Tasa-arvovaltuutetun oikeudellinen arvio
Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain syrjintäkieltojen noudattamista. Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä sukupuolen perusteella sekä syrjivät menettelyt, kuten erilaiset teot tai laiminlyönnit. Tasa-arvolain palkkasyrjinnäksi katsotaan tilanne, jossa työnantaja soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä.
Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin arvioimaan, asettaako työnantajan menettely perhevapaalla olleen isän sukupuolen perusteella epäedulliseen asemaan, kun perhevapaalla olleelle isälle maksettiin lyhyemmältä ajalta palkkaa ja työsuhde-etuuksia kuin verrokkina pidettävälle synnyttävälle työntekijälle. Perhevapaan palkallisuudesta ja työsuhde-etuuksista oli sovittu ennen perhevapaauudistusta voimaantulleessa työehtosopimuksessa.
Perhevapaauudistuksesta
Elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen tavoitteena on ollut lapsen syntymän jälkeen täysin yhtäläinen ja tasa-arvoinen perhevapaakäytäntö huoltajien kesken. Uudistuksessa loppuraskauden osalle tuli synnyttävälle vanhemmalle maksettava raskausraha. Lisäksi suuri osa äitiysvapaasta ja koko isyysvapaa korvattiin vanhempainvapaalla.
Perhevapaauudistukseen kuului monia lakiuudistuksia. Merkityksellisiä ovat ennen kaikkea työsopimuslain perhevapaita koskevaan 4 lukuun ja sairausvakuutuslain perhevapaalla olevien päivärahaetuuksia koskevaan 9 lukuun tehdyt muutokset.
Lainsäädäntö ei sinänsä edellytä, että perhevapaalla olevilla työntekijöillä olisi perhevapaan aikana oikeus työssäoloaikaiseen palkkaansa ja sitä vastaavaan tulotasoon. Pääsääntöisesti oikeus palkkaan perhevapaan ajalta riippuu siitä, mitä asiasta sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Perhevapaauudistuksen esitöissä ei kuitenkaan käsitelty tasa-arvolain, sairausvakuutus- ja työsopimuslain sekä virka- ja työehtosopimuksien välistä suhdetta.
Perhevapaiden perusteista
Palkallinen äitiysvapaa oli useissa työ- ja virkaehtosopimuksissa ennen perhevapaauudistusta huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi palkallinen isyysvapaa vastaavissa virka- ja työehtosopimuksissa.
Kyseinen käytäntö on ollut perhevapaauudistukseen asti mahdollinen, koska palkallisella äitiysvapaalla olevat naiset ja isyysvapaalla olevat miehet eivät ole olleet sillä tavalla verrannollisessa tai vertailukelpoisessa asemassa keskenään, että äitiys- ja isyysvapaan palkallisuuden eroissa olisi kyse tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä.
Äitiysvapaan taustalla ovat olleet muun muassa terveydelliset syyt, kuten raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen liittyvät seikat. Vastaavasti isyysvapaan tarkoituksena on tiiviin tunnesiteen luominen lapseen. Vanhempainvapaan tarkoituksena on lähtökohtaisesti aina ollut lapsen hoito.
Perhevapaauudistuksen myötä säädellään yhdenmukaisesti lasten vanhempien oikeudesta jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lasta. Tällöin he ovat verrannollisessa asemassa vanhempainvapaan osalta.
Työnantajan menettelyn syrjivyydestä
Työnantaja toi selvityksessään esille, että se on järjestäytyneenä työnantajana on sidottu työehtosopimukseen, joka on tullut voimaan ennen perhevapaauudistusta.
Työnantajan menettelyn syrjivyyttä on lausunnossa tarkasteltu pakottavan kansallisen lainsäädännön ja Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta.
Tasa-arvolain esitöissä on todettu, että olennaista ei olisi, onko ehdoista sovittu työ- tai muun palvelussuhteen perustana olevassa sopimuksessa tai muutoin. Työnantaja voi yleensä luottaa siihen, ettei hän toimiessaan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti riko syrjintäkieltoa. Ristiriitatilanteessa ehdotetun lain säännökset kuitenkin syrjäyttävät työehtosopimuksen ehdot. (HE 57/1985 vp s. 19–20).
Oikeuskäytännössä on todettu, että syrjinnän kieltävät säännökset ovat ehdottomia, eikä niistä voi siten poiketa myöskään virka- ja työehtosopimuksin. Työnantaja ei voi perustaa syrjiviksi todettujen määräysten soveltamista siihen, että määräykset sisältyvät virka- ja työehtosopimukseen, jonka viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavat sopijajärjestöt olivat hyväksyneet (mm. TT 1998:34, TT 2023:46).
Yhteenvetoa
Tasa-arvovaltuutettu toisti lausunnossaan aiemman näkemyksensä siitä, että työnantaja ei voi syyllistymättä syrjintään maksaa palkkaa vanhempainvapaan ajalta pelkästään äideille tai maksaa pidemmältä ajalta palkkaa ja työsuhde-etuuksia äideille kuin isille perhevapaauudistuksen voimaan tultua, koska äideillä ja isillä on yhtäläinen oikeus jäädä vanhempainvapaalle ja vanhempainvapaasta säädellään molempien osalta yhtäläisesti.
Lausunnossa TAS/114/2023 tarkasteltu työnantajan menettely on muuttunut perhevapaauudistuksen myötä tasa-arvolain esitöiden tarkoittamaksi ristiriitatilanteeksi, jossa merkitystä on annettava syrjinnän kieltävälle pakottavalle lainsäädännölle.
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan työnantajan menettelyä maksaa vanhempainvapaan ajalta synnyttävälle vanhemmalle pidemmältä ajalta palkkaa ja työsuhde-etuuksia kuin isälle, ei voida pitää tasa-arvolain 7 §:n tai 8 §:n mukaisena, vaikka on selkeää, että järjestäytynyt työnantaja on sidottu voimassa olevaan työehtosopimukseen.
On huomattava, että lopullisesti tuomioistuin kuitenkin ratkaisee, saako työnantajan menettely suojaa sen osalta, että järjestäytynyt työnantaja on sidottu noudattamaan ennen perhevapaauudistusta solmittua työehtosopimusta. Lausunnossa TAS/114/2023 tasa-arvovaltuutettu on pyrkinyt tuomaan esiin niitä seikkoja, joita mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä tulisi huomioida ja jotka perhevapaauudistusta koskeva lainsäädäntö ja sen esityöt ovat jättäneet epäselväksi.
Myös isän oikeus saamatta jääneeseen palkanerään ja hyvitykseen ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella, mikäli osapuolet eivät pääse asiassa sovinnolliseen ratkaisuun.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
15.04.2024
