Työntekijän oikeus työehtosopimuksessa sovittuun kertakorvaukseen perhevapaalla ollessaan (TAS/124/2023, annettu 25.3.2024)

Arvioitavana olleessa asiassa on kyse siitä, voitiinko perhevapaalla olleelle työntekijälle jättää maksamatta elintarviketyöntekijöiden työehtosopimuksessa sovittu ns. kertaerä, vai asettaako tämä perhevapaalla olleen työntekijän perusteetta epäedulliseen asemaan, jolloin kyse on syrjintäkiellon rikkomisesta.

Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain syrjintäkieltojen noudattamista. Tasa-arvolain syrjintäkiellot ovat pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voida poiketa myöskään työehtosopimuksen määräyksin. Kertaerän luonne on oleellinen asia arvioitaessa kertaerää koskevan määräyksen syrjivyyttä tasa-arvolain kannalta. Palkkaerän maksamisen tarkoitus määrittää sen työntekijöiden joukon, jonka voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan oikeutettu etuuteen.

Äskettäin synnyttäneen ja perhevapaata pitävän työntekijän epäedulliseen aseman asettaminen palkkaehdoissa

Tasa-arvolain palkkasyrjinnän kielto estää epäedulliseen asemaan asettamisen raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella muun muassa palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päätettäessä. Syrjinnän kielto suojaa epäedulliseen asettamiselta äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden lisäksi myös muita perhevapaita käyttäviä työntekijöitä. Syrjintä vanhemmuuden ja perhehuoltovelvollisuuden perusteella ovat lain nojalla itsenäisiä syrjintäperusteita, ja palkkasyrjinnän kielto kattaa perusteetta epäedulliseen asemaan asettamisen perhevapaiden pitämisen vuoksi.

Tasa-arvolainsäädäntö ei sinänsä edellytä, että työntekijöillä olisi perhevapaan aikana oikeus työssäoloaikaiseen palkkaansa. Välittömän syrjinnän kiellon periaate edellyttää kuitenkin, että työntekijää tulee suojata työsuhteessa epäedulliselta kohtelulta, joka perustuu siihen, että hän on ollut raskauden vuoksi poissa työstä. Raskaana ja äitiysvapaalla olevan aiempaan tai tulevaan työntekijäasemaan ei saa vaikuttaa huonontavasti se, että työntekijä juuri nyt on raskaana tai äitiysvapaalla (C-284/02 Sass; ks. myös KKO 2017:25).

Työntekijän, joka on äitiyslomansa aikana edelleen sidoksissa työnantajaansa työsopimuksen tai työsuhteen perusteella on saatava muiden työntekijöiden tavoin hyväkseen, edes takautuvasti, palkankorotukset, sillä hän olisi saanut korotetun palkan, jos ei olisi tullut raskaaksi. Jos naistyöntekijälle ei maksettaisi tällaista korotusta hänen äitiyslomansa ajalta, häntä syrjittäisiin työntekijänä, koska hän olisi saanut korotetun palkan, jos hän ei olisi ollut raskaana (Unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-147/02 Ala-baster; ks. myös aiempi C-342/93 Gillespie 22–25 kohta).

Unionin lainsäädännön vastaista olisi myös menettely, joka estäisi tai heikentäisi vanhempainvapaata pitävän asemaa Myös vanhempainvapaata pitävä työntekijä on näiden oikeuksien osalta samassa tilanteessa, jossa hän oli ennen tätä vapaata (C 116/08 Meerts, 39 kohta; ks. myös C-486/18 Praxair MRC).

Palkanerän luonne keskeistä

Palkkaerän maksamisen tarkoitus määrittää sen työntekijöiden joukon, jonka voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan oikeutettu etuuteen.

Kertaerät ovat luonteeltaan sellaisia palkaneriä, joiden osalta on välttämätöntä määrittää niiden maksamiselle tietty ajankohta. Elintarviketyöntekijöiden työehtosopimuksessa tämä ajankohta sovittiin olevan toukokuu 2023. Asiassa on oikeudellisesti arvioitava ensin se, onko kyse oikeudellisesti nimenomaisesti toukokuulle 2023 kohdistuvasta palkasta. Saadun selvityksen mukaan kertaerä maksettiin työntekijöille erillisenä eränä korvaamaan sitä, että yleiskorotukset ovat tulleet mahdollisimman pieninä ja mahdollisimman myöhään.

Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että vaikka kertakorvaus on ollut välttämätöntä sopia maksettavaksi tiettynä ajankohtana, ei kyse kuitenkaan ole ollut nimenomaisesti tähän maksuajankohtaan eli toukokuulle 2023 kohdistuvasta palkasta. Kertakorvauksen maksamatta jättämistä palkattomalla perhevapaalla olleille ei voida näin oikeuttaa tällä perusteella. On arvioitava tarkemmin kyseisen palkanerän tarkoitus ja tavoite.

Tasa-arvovaltuutettu arvioi saamaansa selvitystä siten, että Elintarviketyöntekijöiden työehtosopimuksessa maksettavaksi sovittua kertaerää, joka mahdollisti mahdollisimman pienen prosenttiperusteisen yleiskorotuksen, on pidettävä luonteeltaan lähinnä palkankorotuksen luontoisena etuna, jonka tulisi näin oikeuskäytännön nojalla kohdistua myös perhevapaalla oleviin.

Selvityksessä on lisäksi tuotu esiin, että alan mallin pyrittiin vastaavan mahdollisimman pitkälle muiden alojen mallia. Kyseisellä sopimuskierroksella sovittiinkin hyvin laajasti kertaeristä yleiskorotusten lisäksi. Tasa-arvovaltuutettu haluaa tältä osin tuoda esiin, että sen näkemyksen mukaan useimmilla aloilla sovittiin tällöin nimenomaisesti, että kertaerä maksettiin myös palkattomalla perhevapaalla olleille työntekijöille. Myös tämä puoltaa sitä, että kyseessä on palkanerä, jonka osalta ei voida katsoa perusteltuna asettaa perhevapaalla olevia eri asemaan työssä oleviin nähden.

Tilanteessa, jossa perhevapaalla olevien voidaan katsoa olevan verrannollisessa asemassa työssä olevien kanssa, ei heidän asettamistaan taloudellisesti epäedulliseen asemaan voida myöskään oikeuttaa sillä, että mahdollisesti myös muita työntekijäryhmiä jää kyseisen palkkaetuuden ulkopuolelle.

Jatkotoimet

Tasa-arvovaltuutettu katsoo kertaerästä tehdyn työehtosopimuksen määräyksen, siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuulta 2023, tasa-arvolain vastaiseksi ja kehottaa työehtosopimuksen solmineita Elintarviketeollisuusliittoa ja Suomen elintarviketyöläisten Liittoa huomioimaan tämän ja toimimaan asiassa siten, ettei niiden menettely ole pakottavan lainsäädännön vastaista.

On huomattava lisäksi, että yksittäinenkään työnantaja ei saa perustaa menettelyään syrjivänä pidettävään työehtosopimuksen määräykseen. Tasa-arvolain 8 §:n mukaista syrjinnän kieltoa rikkova työnantaja voidaan velvoittaa saamatta jääneen palkanerän lisäksi maksamaan työntekijän kanteesta tälle tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).

15.04.2024