Vuosikertomus 2025: Lainvalvonnan riittävästä resursoinnista on huolehdittava
Tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrä on kasvanut noin 60 % vuodesta 2020. Tasa-arvovaltuutetulle tulevat yhteydenotot osoittavat, että sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä on Suomessa laajalle levinnyttä, toistuvaa ja osittain rakenteellista. Syrjintä ei ole marginaalinen ilmiö, vaan koskettaa kaikkia yhteiskuntaelämän osa-alueita.
Vuonna 2025 tasa-arvovaltuutettu vastaanotti ennätysmäärän yhteydenottoja, yhteensä 1 338 kappaletta. Vuonna 2025 valtaosa asiakasyhteydenotoista, yli 75 %, liittyi syrjintään työelämässä. Lähes 65 % työelämäsyrjintäyhteydenotoista liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaiden perusteella. Suuri osa, lähes 60 % palkkasyrjintäepäilyistä liittyi tilanteisiin, joissa henkilö epäili syrjintää palkassa tai etuuksissa, kuten tulospalkkioissa, raskauden tai perhevapaan vuoksi.
Kertomusvuonna 2025 tasa-arvovaltuutetun toiminnan painopisteenä oli yksittäisten henkilöiden syrjintätilanteiden oikeudellinen arviointi ja syrjinnän uhrien tukeminen heidän oikeuksiinsa pääsyssä. Tämän painopisteen mukaisesti merkittävä osa valtuutetun resursseista kohdistui syrjintätilanteiden selvittämiseen ja oikeudelliseen arviointiin sekä ohjeiden ja neuvojen antamiseen syrjintää epäileville henkilöille.
Aliresursointi heikentää syrjinnän uhrin oikeusasemaa
Tasa-arvovaltuutetun resurssit eivät ole kasvaneet yhteydenottojen lisääntymisen myötä. Aliresursointi vaikuttaa valtuutetun mahdollisuuksiin turvata yksilön oikeusturvaa tasa-arvolakiin liittyvässä syrjintätilanteessa.
Syrjintään puuttuminen ei voi jäädä syrjinnän uhrin vastuulle. Syrjinnän kohteeksi joutuneella ei useinkaan ole edellytyksiä ja osaamista tunnistaa oikeudellisesti merkityksellistä syrjintää, hakea apua tai kantaa tähän liittyviä riskejä, kuten työnantajan vastatoimia, aseman heikentymistä tai pitkää oikeusprosessia. Tällainen lähtökohta heikentää tosiasiallista oikeusturvaa ja asettaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat kohtuuttomaan asemaan. Syrjinnän tehokas ehkäiseminen edellyttää siksi riippumatonta ja riittävästi resursoitua viranomaisvalvontaa, jotta syrjintään puuttuminen ei jäisi yksilön riskinkantokyvyn varaan.
Tasa-arvolain valvonnan riippumattomuus varmistettava
Tasa-arvovaltuutettu antoi vuonna 2025 lukuisia lausuntoja eduskunnalle ja muille viranomaisille ja oli valiokuntien kuultavana lakihankkeiden vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon. Valtuutettu muistutti lainsäätäjän velvollisuudesta edistää tasa-arvoa ja katsoi, että syrjinnän riskiä lisäävistä lainsäädäntömuutoksista tulisi pidättäytyä.
Vuoden 2025 loppupuolella valtioneuvosto pyysi lausuntoja useasta hallituksen esityksestä, jotka koskevat tasa-arvolain muuttamista. Osa ehdotetuista muutoksista liittyy EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon, kuten palkka-avoimuusdirektiiviin ja tasa-arvoelimiä koskeviin direktiiveihin. Lainmuutosten myötä tasa-arvovaltuutetulle ollaan esittämässä uusia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että kaikki uudet tehtävät eivät vahvista tasa-arvovaltuutetun roolia riippumattomana ja itsenäisenä lainvalvojana ja että lainvalvonnan riippumattomuus olisi varmistettava.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen, joka tekee työtä sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta. Valtuutetun tehtävänä on
- valvoa tasa-arvolain noudattamista
- antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta
- edistää aloittein, neuvoin ja ohjein tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista
- seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri alueilla
- ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa
04.03.2026