Vuosikertomus 2024: Tasa-arvon toteutuminen edellyttää selkeää lainsäädäntöä ja tehokasta syrjintään puuttumista

Tasa-arvovaltuutetulle tulevat yhteydenotot osoittavat, että sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin liittyvä syrjintä on edelleen vakava ongelma Suomessa. Vuonna 2024 valtuutetulle tuli käsiteltäväksi ennätysmäärä yhteydenottoja, minkä uskomme johtuvan myös siitä, että halukkuus puuttua syrjintään on kasvanut. Vuoteen 2020 verrattuna käsiteltävien asioiden määrä on kasvanut yli puolella (55 %). Valitettavasti tasa-arvovaltuutetun resurssit eivät ole kasvaneet vastaavasti, joten joudumme yhä tarkemmin rajaamaan missä asioissa ja miten paljon voimme syrjinnän uhreja tukea. Olemme päättäneet kohdistaa resurssimme yhä voimakkaammin syrjintään puuttumiseen ja tästä työstä tiedottamiseen, jotta syrjintä, johon puutumme, ei enää toistuisi. Tässä vuosikertomuksessa on esitelty joitakin syrjinnästä vuonna 2024 antamiamme lausuntoja. Ne on kirjoitettu vastaukseksi meihin yhteyttä ottaneille, syrjintää epäileville, mutta haluamme viestiä niillä syrjinnän kiellon tulkinnasta myös muille syrjintää epäileville tai esimerkiksi työnantajille.

Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kieltoa on täsmennettävä

90 % tasa-arvovaltuutetulle tulleista syrjintään liittyvistä yhteydenotoista vuonna 2024 koski syrjintää työelämässä. Nämä yhteydenotot koskivat  useimmiten raskaus- ja perhevapaasyrjintää, palkkasyrjintää sekä syrjintää työhönotossa. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä nousee esiin erittäin suurena ongelmana. Noin puolet työelämän syrjintää koskevista yhteydenotoista liittyi raskaus- ja perhevapaasyrjintään vuonna 2024. Esimerkiksi lähes kaikki valtuutetulle käsittelyyn tulleet palkkasyrjintäepäilyt liittyivät tilanteisiin, joissa henkilö epäili syrjintää palkassa tai etuuksissa, kuten tulospalkkioissa, raskauden tai perhevapaan vuoksi.

Tämän takia on tärkeää, että raskaus ja perhevapaasyrjintään puututaan aikaisempaa tehokkaammin myös lainsäädäntöä täsmentämällä. Tasa-arvovaltuutettu on vuosia esittänyt, että raskaussyrjinnän kielto kirjattaisiin selkeämmin lainsäädäntöön. Nyt tasa-arvolaissa kielletään työnantajaa asettamasta henkilöä epäedulliseen asemaan raskauden takia palvelussuhteesta päätettäessä. Lain tulisi olla työnantajalle ja työntekijälle selvempi. Syrjinnän kielto pitäisi kirjoittaa auki lakiin selkeästi: määräaikaisen työsuhteen uusimatta jättäminen raskauden tai perhevapaan takia on kiellettyä, jos työ kuitenkin jatkuu. Tämä on kuitenkin kiistatta jo nyt lain sisältö. Miksi tätä ei haluta kirjoittaa selkeästi lakiin?

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana ollut kertoo syrjinnästä raskauden takia. Sosiaali- ja terveysministeriössä kuultavana olleet työnantajat toteavat kuitenkin, ettei syrjinnän kiellon selventämiseen lainsäädännössä ole tarvetta. On hämmentävää, että tilannetta, jossa neljäsosa raskaana olleista kertoo tulleensa työnantajan taholta lainvastaisesti ja epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi pidetään hyväksyttävänä. Tulemme tekemään kaikkemme, että lainsäädäntöä nyt selvennetään ja näin toteutetaan hallitusohjelman kirjausta raskauteen- ja perhevapaisiin kohdistuvan syrjinnän ehkäisemisestä ”tehokkaammilla keinoilla”.

Palkkapottia on jaettava oikeudenmukaisemmin

Pidän sukupuolten palkkaeroa – sitä että naisten palkat ovat vain 84 % miesten palkoista – suurimpana rakenteellisen sukupuolisyrjinnän muotona Suomessa. Tämän ison ongelman ratkaisemisessa voi auttaa EU:n samapalkkaisuutta vahvistava ns. palkka-avoimuusdirektiivi, mikäli se otetaan Suomessa vakavasti. Direktiivi edellyttää, että jokaisella työnantajalla on palkkausjärjestelmä, jonka perusteella yhtä vaativasta, samanarvoisesta työstä maksetaan yhtä paljon palkkaa ihan riippumatta siitä, kuinka paljon palkkaa miesvaltaisilla tai naisvaltaisilla aloilla on perinteisesti maksettu. Palkkapottia on jaettava oikeudenmukaisemmin. Palkkausjärjestelmien arviointi ja kehittäminen edellyttää osaamisen vahvistamista työmarkkinajärjestöiltä mutta myös tasa-arvovaltuutetulta, jonka tehtäväksi direktiivin valvonta Suomessa on tulossa. 

Perusoikeuksien tärkeys pitää näkyä lainsäädännössä 

Vuonna 2024 käynnistyneet lainsäädäntöhankkeet raskaus- ja perhevapaasyrjintään puuttumiseksi ja samapalkkaisuuden vahvistamiseksi tulevat eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2025. Samaan aikaan on tarkoitus toimeenpanna myös EU:n tasa-arvoelinten asemaa vahvistava direktiivi. Myös tämä direktiivi edellyttää Suomea vahvistamaan lainsäädäntöään syrjintää vastaan. 

Oikeusministeriö asetti vuonna 2024 työryhmän arvioimaan erillisvaltuutettujen, kuten tasa-arvovaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja vanhusasiavaltuutetun yhdistämistä. Työryhmätyössä kuultiin laajasti myös tasa-arvo- ja muita kansalaisjärjestöjä. Lausuntojen ja arvioinnin perusteella työ on päättynyt siihen, ettei yhdistämistä esitetä. Kiitos teille kaikille, jotka lausunnoissanne korostitte tasa-arvotyön tärkeyttä. Useimmissa lausunnoissa todettiin yksiselitteisesti, ettei valtuutettuja tasa-arvon näkökulmasta arvioiden pitäisi yhdistää.

Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että lainsäädäntömme on riittävän selvää, syrjintään puuttumista pidetään itsestäänselvyytenä ja että syrjivät asenteet tunnistetaan. Sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin kohdistuva syrjintä perustuu usein stereotyyppisiin ja biologisia eroja korostaviin sukupuolirooleihin. Presidentti Trumpin hyökkäykset tasa-arvoa ja sukupuolivähemmistöjä vastaan ovat järkyttäneet monia. Mutta myös meillä Suomessa on väitetty, ettei sukupuolisyrjintä johdu asenteista, vaan miesten ja naisten biologisista eroista ja toisteltu anti-gender-liikkeen iskulausetta ”sukupuolia on vain kaksi". Biologialla on vuosisatoja perusteltu naisten, eri etnisten ryhmien, vammaisten henkilöiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää. Nyt biologialla hyökätään erityisesti sukupuolivähemmistöjä vastaan, vaikka tasa-arvolaki selkeästi tunnistaa sukupuolen moninaisuuden ja turvaa jokaiselle oikeuden omaan sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. 

Asenteet ja lainsäädäntö liittyvät yhteen. Lainsäädäntömme perustuu arvoihimme, mutta lainsäädännöllä voidaan myös muuttaa asenteita. On erittäin tärkeää, että lainsäädännössämme näkyy, että tasa-arvoa pidetään suomalaisen yhteiskunnan perusarvona ja menestystekijänä.

 

 

Rainer Hiltunen
tasa-arvovaltuutettu

 

Tutustu tasa-arvovaltuutetun vuosikertomukseen 2024

Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksessa on kuvattu valtuutetun käsittelemiä syrjintäepäilyjä, jotka liittyivät muun muassa raskaus- ja perhevapaasyrjintään, palkkasyrjintään, syrjintään työhönotossa, työn johtamisessa, palveluissa tai esimerkiksi syrjintään sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi. Tasa-arvovaltuutettu tuli vuonna 2024 yhteensä 1 322 yhteydenottoa. Yhteydenotot ovat lisääntyneet noin 55 % vuodesta 2020 lähtien.

Tasa-arvovaltuutettu antoi vuonna 2024 useita lausuntoja eduskunnalle ja muille viranomaisille muun muassa ns. vientimallista, hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta ja julkisen talouden suunnitelmasta, eheytyshoitojen kieltämisestä sekä lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisesta.

                        
 

 

09.04.2025