Tasa-arvovaltuutettu: Palkka-avoimuus on väline – palkkatasa-arvo on tavoite
Hallitus on valinnut palkka-avoimuusdirektiivin kansallisessa toimeenpanossa pääosin vähimmäistason. Tasa-arvovaltuutettu arvioi hallituksen esitystä sen perusteella, väheneekö palkkasyrjintä ja edistyykö palkkatasa-arvo käytännössä.
Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanosta.
Direktiivin tarkoituksena ei ole avoimuus sinänsä. Sen tarkoituksena on vähentää perusteettomia palkkaeroja, ehkäistä palkkasyrjintää ja edistää naisten ja miesten samapalkkaisuutta.
Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että palkka-avoimuusdirektiivi on merkittävä työelämän tasa-arvouudistus. Sen onnistuminen ratkaistaan lopulta siinä, toteutuuko palkkatasa-arvo työpaikoilla aiempaa paremmin.
– Palkka-avoimuus on väline. Palkkatasa-arvo on tavoite. Hallituksen esitystä on arvioitava sen perusteella, vähenevätkö perusteettomat palkkaerot ja ehkäiseekö uusi sääntely palkkasyrjintää nykyistä paremmin, tasa-arvovaltuutettu Mia Spolander sanoo.
Palkkatasa-arvo ei ole vain työelämän kysymys. Se vaikuttaa ihmisten toimeentuloon koko työuran ajan, heijastuu eläkkeisiin ja vaikuttaa siihen, miten oikeudenmukaiseksi työelämä koetaan. Samalla palkkatasa-arvo vahvistaa toimivia työmarkkinoita, osaajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja luottamusta siihen, että samaa tai samanarvoista työtä tekeviä kohdellaan tasapuolisesti.
Hallitus on käyttänyt direktiivin sallimaa kansallista liikkumavaraa pääosin vähimmäistason mukaisesti. Siksi on erityisen tärkeää arvioida, riittävätkö valitut ratkaisut vähentämään palkkasyrjintää ja edistämään samapalkkaisuutta käytännössä.
Keskeiset arviointikriteerit
Hallituksen esitystä voidaan arvioida kolmen keskeisen kysymyksen kautta.
1. Vähenevätkö perusteettomat palkkaerot?
Palkka-avoimuusdirektiivin onnistumista on arvioitava sen perusteella, vähenevätkö naisten ja miesten perusteettomat palkkaerot ja edistyykö samapalkkaisuus käytännössä.
2. Helpottuuko palkkasyrjintään puuttuminen?
Uudistuksen tavoitteena on tehdä palkkasyrjintä aiempaa näkyvämmäksi ja helpottaa siihen puuttumista. Olennaista on, vahvistuuko oikeussuojan toteutuminen käytännössä.
3. Tukeeko viranomaisjärjestelmä palkkatasa-arvon edistämistä?
Hallituksen esityksessä tasa-arvovaltuutetulle ehdotetaan nykyisten lainvalvontatehtävien lisäksi uusia tehtäviä. Kyseessä on laajin yksittäinen tasa-arvovaltuutetun tehtäväkokonaisuuden muutos viranomaisen historiassa.
Tasa-arvovaltuutettu on jo hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa katsonut, että osa ehdotetuista uusista tehtävistä on luonteeltaan sellaisia kehittämis-, analyysi- ja tiedontuotantotehtäviä, jotka eivät kuulu riippumattoman lainvalvontaviranomaisen ydintehtäviin. Tällaisen tehtäväkokonaisuuden vaikutukset lainvalvonnan riippumattomuuteen ja toimivuuteen on arvioitava huolellisesti.
Saman huolen on nostanut esiin myös lainsäädännön arviointineuvosto, jonka mukaan esityksessä jää osin epäselväksi, kuinka merkittävästi tasa-arvovaltuutetun tehtävät laajenevat valvonnasta kehittämiseen ja voiko tämä aiheuttaa riskejä lainvalvontatehtävän hoitamiselle.
Tasa-arvovaltuutettu antaa hallituksen esityksestä tarkemman arvionsa eduskuntakäsittelyn aikana.
Lisätietoa: Näin tasa-arvovaltuutettu arvioi palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa
09.07.2026
