Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on todellinen ongelma, jota hallituksen esitys pyrkii ehkäisemään (TAS/891/2025)
Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteena on vahvistaa keinoja ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää työelämässä. Esitys sisältää ehdotukset muun muassa syrjintäperusteiden täsmentämisestä, työnantajan kirjallisesta selvitysvelvollisuudesta, kanneaikojen yhdenmukaistamisesta sekä käyttäjäyrityksen vastuun lisäämisestä.
Tasa-arvovaltuutettu pitää myönteisenä, että hallituksen esitysluonnoksessa tunnistetaan selkeästi tasa-arvon ongelmakohtia erityisesti määräaikaisissa palvelussuhteissa ja niiden jatkamista koskevassa päätöksenteossa. Valtuutetun näkemyksen mukaan sääntelyn selkeyttäminen ja toimeenpanon tuki ovat keskeisiä esityksen tavoitteiden toteutumiselle.
Ristiriita samanaikaisen työsopimuslain muutosesityksen kanssa
Samaan aikaan eduskunnassa käsitellään kuitenkin työsopimuslain muutosta (HE 199/2025 vp). Sen vaikutusarvioinnissa todetaan, että esitys voi lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Vaikutusarvioinnissa todetaan myös, että määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä syrjintä muodostaa merkittävän osan tasa-arvovaltuutetulle tehdyistä ilmoituksista. Esityksen mukaan määräaikaisten työsuhteiden lisääntyessä myös syrjintätapausten määrä todennäköisesti kasvaa.
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan työsopimuslain muutokset heikentävät merkittävästi tasa-arvolakiin nyt ehdotettujen uudistusten vaikuttavuutta. Valtuutettu pitää välttämättömänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan mahdollisuutta lisätä työsopimuslakiin ja muihin palvelussuhdelakeihin nimenomainen kielto jättää uusimatta määräaikaista sopimusta raskauden tai perhevapaan perusteella. Tämä selkeyttäisi oikeustilaa. Se ottaisi huomioon myös sen, että työlainsäädäntö on työnantajille usein tutumpaa kuin syrjintälainsäädäntö.
Lisäksi yksilöllä tulisi olla mahdollisuus saattaa määräaikaiseen työsuhteiseen liittyvä raskaus tai perhevapaasyrjintäepäilyä koskeva asian yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan käsiteltäväksi. Tämä olisi johdonmukaista oikeusturvan ja sääntelyn tavoitteiden kannalta. Se myös vahvistaisi yksilön oikeussuojaa. Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa yksilölle jo nykyisellään oikeuden saattaa asiansa lautakuntaan.
Vuokratyöntekijöiden oikeudellisen aseman tulee vastata muiden työntekijöiden asemaa
Tasa-arvovaltuutetun valvontatyössä on noussut esiin vuokratyöntekijöiden heikko oikeudellinen asema. Esityksen ehdotus laajentaa käyttäjäyrityksen vastuu syrjivästä menettelystä on tärkeä muutos. Ehdotusta tulisi kuitenkin täsmentää, jotta siitä käy selvästi ilmi, että vastuu syrjinnästä voi olla sekä vuokrausyrityksellä että käyttäjäyrityksellä. Lisäksi tasa-arvolain 8 §:ään esitettävää muutosta tulisi täsmentää siten, että vuokratyöntekijöiden syrjintä on selkeästi kiellettyä myös sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.
Työnantajan kirjallinen selvitysvelvollisuus ja kanneajat
Tasa-arvolain 10 §:ään ehdotettava lisäys työnantajan velvollisuudesta antaa viivytyksettä kirjallinen selvitys määräaikaisen palvelussuhteen päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisestä on kannatettava. Tasa-arvovaltuutetun esityksen mukaan selvitys tulisi kuitenkin antaa viimeistään työsuhteen päättyessä, jotta työntekijällä olisi tosiasiallinen mahdollisuus arvioida päätöksen perusteita ja käyttää tarvittaessa oikeusturvakeinoja. Täsmennys olisi johdonmukainen senkin vuoksi, että työntekijän kanneaika alkaa kulumaan työsuhteen päättyessä. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että ehdotuksessa tulisi myös määritellä, millaisia seuraamuksia selvityksen antamatta jättämisellä on.
Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa lisäksi, että tasa arvolain kanneaikoja koskevia muutoksia valmistellaan samanaikaisesti kolmessa eri lakihankkeessa. Kanneaikojen tulisi olla johdonmukaisia ja keskenään yhteensovitettuja. Myönteistä on, että asian vireille tulo lautakunnassa keskeyttäisi kanteen määräajan kulumisen.
Resurssivaje uhkaa oikeuksiin pääsyä
Raskaus ja perhevapaasyrjintä on sitkeä ja laaja ongelma Suomessa, mikä näkyy tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrissä. Työlainsäädännön heikennysten myötä yhteydenottojen voidaan odottaa lisääntyvän entisestään. Lainsäädäntöuudistusten vaikutukset tasa-arvovaltuutetun toimintaan tulee arvioida kokonaisuutena, ei erillisinä hankkeina. Tasa-arvovaltuutetun resurssivaje uhkaa syrjintää epäilevien perustuslain 21 ja 22 §:ssä turvattujen oikeuksien toteutumista, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa hallituksen esitysluonnoksen vaikutuksia viranomaisiin ja sen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestykseen. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan esityksestä tulisi tämän vuoksi pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf) ja osoitteessa Lausunto.fi.
Annettu 6.2.2026
10.02.2026
