Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano edellyttää jatkovalmistelua yksilön oikeussuojan varmistamiseksi (TAS/901/2025)
Tasa-arvolakiin ja lakiin tasa-arvovaltuutetusta esitetään mittavia muutoksia palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Kysymyksessä on yhteiskunnallisesti ja oikeudellisesti merkittävä, ihmis- japerusoikeuksia koskeva hallituksen esitys.
Tasa-arvovaltuutettu on arvioinut esitysluonnosta erityisesti lain vaikuttavuuden ja yksilön oikeussuojan
näkökulmasta. Direktiivin asianmukainen kansallinen täytäntöönpano on keskeistä oikeusvarmuuden,
oikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden sekä viranomais- ja tuomioistuintoiminnan ennakoitavuuden ja
tehokkuuden kannalta.
Ehdotetut muutokset eivät kaikilta osin ole direktiivin tavoitteiden ja EU-lainsäädännön mukaisia.
Toteutuessaan ne voivat heikentää lainvalvontaelimen tosiasiallista toimintakykyä.
Molempia lakeja koskevat keskeiset puutteet tulee korjata jatkovalmistelussa. Tasa-arvovaltuutettu korostaa valtion vastuuta varmistaa täytäntöönpanon tehokkuus, asianmukaiset oikeussuojakeinot ja ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen.
Uudet säännökset on sovitettava yhteen voimassa olevan lainsäädännön kanssa
Tasa-arvolakia ja osin sen samoja pykäliä muutetaan parhaillaan kolmessa erillisessä hankkeessa.
Ehdotettuja uusia säännöksiä ei ole yhteensovitettu voimassa olevaan tasa-arvolainsäädäntöön, mikä voi
hämärtää olemassa olevia säännöksiä ja heikentää yksittäisen työntekijän oikeussuojaa.
Lain sisäinen johdonmukaisuus edellyttää eri säännösten yhteensovittamista ja keskeisten käsitteiden, kuten palkan ja samanarvoisen työn määrittelyä. Olisi tärkeää varmistaa, että tuloksena on laki, jota työntekijät, työnantajat, valvontaviranomaiset ja tuomioistuimet voivat soveltaa yhdenmukaisesti.
Työn samanarvoisuuden arviointia koskevien säännösten on vastattava EU-oikeutta
Työn samanarvoisuuden arviointia koskeva ehdotus ei vastaa sitä, mitä palkka-avoimuusdirektiivi ja
Euroopan unionin oikeuskäytäntö edellyttävät.
Työnantajan on arvioitava järjestelmällisesti kaikkia töitä yhteisin, täsmällisin ja objektiivisin kriteerein
riippumatta työehtosopimusten kattavuudesta tai työsuhteen muodosta. Ehdotetussa muodossa
kansallinen laki ei tuo riittävän selkeästi ilmi tätä direktiivistä tulevaa vaatimusta. Hallituksen
esitysluonnoksen perusteluissa viitataan työn markkinahintaan, jolla voitaisiin oikeuttaa eripalkkaisuutta.
Tämä ei saa tukea EU-oikeudesta.
Direktiivi edellyttää, että valtio varmistaa tasa-arvoista palkkausta tuottavien palkkarakenteiden
olemassaolon suomalaisilla työpaikoilla. Esitys ei vastaa tähän vaateeseen eikä se sisällä direktiivin
edellyttämää yhteistoimintavelvoitetta arviointikriteerien sopimiseksi.
Yksilön oikeussuoja on vaarassa heikentyä
Lakitekstin ja perusteluiden epätäsmällisuus ja vaikeaselkoisuus yhdessä kanneaikojen ja todistustaakan
pirstaloimisen kanssa voi tarkoittaa sitä, että syrjintää epäilevän yksilön on vaikeaa hahmottaa oikeuksiaan
ja hänen käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja.
Kokonaisuutena lopputulos saattaa johtaa siihen, että nykyisen lainsäädännön turvaamien oikeuksien
toteutuminen heikkenee, mikä olisi ristiriidassa direktiivin heikentämiskiellon kanssa.
Lainvalvojan riippumattomuus ja toimintaedellytykset on turvattava
Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain noudattamista ja tarjota oikeussuojaa syrjintää
epäileville.
Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä tasa-arvovaltuutetulle ehdotetaan merkittäviä
kehittämis-, hallinto- ja rekisteriviranomaistehtäviä, jotka eivät sovi itsenäisen ja riippumattoman
lainvalvontaviranomaisen rooliin. Tällaiset tehtävät vaarantavat lainvalvontaelimen riippumattomuuden,
toimintakyvyn, ja siten syrjintää epäilevän oikeussuojan.
Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että valtioneuvoston tulee varmistaa asianmukaiset ja riittävät resurssit
direktiivin mukaisille valvontatehtäville ja toteuttaa muut tehtävät muilla direktiivin mahdollistamilla
tavoilla.
Lausunto on luettavissa kokonaisuutena liitteenä (pdf) ja osoitteessa Lausuntopalvelu.fi.
Annettu 6.2.2026
13.02.2026
