Osittaisella vanhempainvapaalla oleva työntekijä ei ole osa-aikatyöntekijä; vuosilomaoikeuksien määräytyminen (TAS/178/2024, annettu 26.3.2024)
Tasa-arvovaltuutetun kannanoton tausta
Vuonna 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen yhtenä tarkoituksena oli lisätä työelämän joustoja ja muun muassa osa-aikaisen vanhempainvapaan pitämistä. Perhevapaauudistuksen myötä kansallisesti implementoidussa työelämän tasapainodirektiivissä (EU) 2019/1158 painotetaan, että työelämän joustojen mahdollisuus lisää sen todennäköisyyttä, että kumpikin vanhempi ja erityisesti isä käyttää oikeuttaan perhevapaisiin.
Tasa-arvovaltuutettu on saamiensa yhteydenottojen perusteella huolestunut siitä, että työpaikoilla ei vielä tunneta osa-aikaista perhevapaata koskevaa lainsäädäntöä eikä sääntelyn tarkoitusta. Tämä voi johtaa siihen, että osa-aikaista vanhempainvapaata pitävä asetetaan perusteetta epäedulliseen asemaan. Tämä voi tosiasiallisesti johtaa vapaan pitämisestä pitäytymiseen, jota on pidettävä lainsäädännön tavoitteiden vastaisena.
Tasa-arvovaltuutettu on saanut yhteydenottoja, joista on käynyt ilmi, että osittaista vanhempainvapaata pitäneille työntekijöille on määritelty vuosilomapalkka kuten osa-aikatyöntekijöille (ns. prosenttiperusteisesti), jättäen huomioimatta vanhempainvapaapäivät työssäolon veroisina päivinä. Tämä on johtanut taloudellisiin menetyksiin myös suhteessa ”perinteisempää” kokoaikaista vanhempainvapaata pitäviin.
Sovellettavista työsopimus-, sairausvakuutus- ja vuosilomalain määräyksistä
Työelämän joustojen mahdollisuus lisää sen todennäköisyyttä, että kumpikin vanhempi ja erityisesti isä käyttää oikeuttaan vanhempainvapaaseen (työelämän tasapainodirektiivin (EU) 2019/1158 johdanto-osa 23 kohta).
Työsopimuslain (2001/55) 4 luvussa säädetään työntekijöiden oikeudesta perhevapaisiin. Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuslain 4 luvun 2 a § mukaisesti sopia, että työntekijä pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti sekä sopia osa-aikatyön ehdoista. Sairausvakuutuslain mukaisesti vanhempainraha voidaan maksaa osittaisena, jos vanhempi hoitaa lasta osapäiväisesti tehden samaan aikaan osa-aikatyötä. Sairausvakuutuslaissa todetaan, että vanhempainrahan osittaisen maksamisen edellytyksenä on, että vanhempi on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä.
Samalle viikolle voi joustavasti sijoittua sekä vanhempainrahapäiviä että työssäolopäiviä. Jos osa-aikatyön työaika on sovittu siten, että vanhempi tekee työtä osan viikosta tai kuukaudesta, maksetaan vanhempainraha täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun hän ei ole työssä. Työssäolopäiviltä ei puolestaan olisi oikeutta vanhempainrahaan. Niiltä työpäiviltä, kun työaika on enintään viisi tuntia, maksetaan puolestaan vanhempainpäiväraha osittaisena. Osittaisena maksettu vanhempainrahapäivä vastaa puolikasta vanhempainrahapäivää.
Vuosilomalaissa säädetään työssäolon veroisesta ajasta. Työssäolopäivien veroisina pidetään 7 § 2 momentin mukaisesti työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän aikana.
Vanhempainpäivärahaa osittaisen vanhempainvapaan perusteella voi saada ensinnäkin työpäiviltä lyhentämällä viikoittaisten tai kuukausittaisten työpäivien määrää. Toisekseen osittaista vanhempainpäivärahaa voi saada lyhentämällä työpäiviä siten, että työpäivä on enintään viisi tuntia. Tällainen päivä kuluttaa puolikkaan vanhempainpäivärahan. Kun vuosilomalain mukaisesti työssäolon veroisena aikana on pidettävä 160 vanhempainvapaapäivää, tulee tähän lukea myös edellä kuvatusti maksetut vanhempainrahapäivät.
On huomattava, että siitä, mitä 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään työssäolon veroisesta ajasta, ei saa 30§ mukaisesti valtakunnallisin työ- tai virkaehtosopimuksinkaan poiketa työntekijän vahingoksi.
Syrjinnän kielloista
Työnantajan menettelyä on tasa-arvolain 8 § 1 momentin 2 kohdan mukaisesti pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee niin, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Säännös kattaa myös syrjinnän perhevapaiden käyttämisen perusteella. Lain 7 § 3 momentin mukainen vanhemmuuden ja perhehuoltovelvollisuuden itsenäinen asema syrjintäperusteena merkitsee sitä, että syrjivänä pidetään myös sellaista työnantajan menettelyä, jossa samaa sukupuolta olevat asetetaan näiden syiden vuoksi eri asemaan. Myös itsevertailu tilanteeseen, jossa henkilö ei olisi jäänyt perhevapaalle, on mahdollista (KKO 2017:25, kts. ns. itsevertailusta myös HE 195/2004, s. 39.).
Työntekijälle vanhempainvapaan alkuun mennessä kertyneet tai kertymässä olevat edut on unionin oikeuden mukaisesti säilytettävä sellaisinaan vanhempainloman loppuun asti. On varmistettava, että vapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata työhönsä tai vastaavanlaiseen työhön ehdoilla, jotka eivät ole hänelle aikaisempia epäedullisemmat, sekä saada edukseen kaikki työehtojen parannukset, joihin hänellä olisi ollut oikeus, jos hän ei olisi pitänyt kyseistä vapaata (työelämän tasapainodirektiivin (EU) 2019/1158 10 artikla). Vanhempainvapaata pitäneen työntekijän asema ei näin saa heikentyä tämän pitämän perhevapaan vuoksi.
Keskeistä on huomata, että osa-aikaisella vanhempainvapaalla oleva työntekijä ei ole oikeudellisesti samassa asemassa kuin osa-aikatyötä tekevä. Euroopan unionin tuomioistuin on linjannut selkeästi, että [v]aikka pitää paikkansa, että täysipäiväisen työsopimuksen mukaisesti palvelukseen otettu työntekijä ei osa-aikaisella vanhempainlomalla ollessaan suorita samaa määrää työtunteja kuin täysipäiväistä työtä tekevä työntekijä, ei tämä seikka kuitenkaan merkitse sitä, että nämä henkilöt olisivat toisiinsa nähden erilaisessa tilanteessa heitä työnantajaansa sitovan alkuperäisen työsopimuksen suhteen. Vapaata pitävän työntekijän oikeuksien on perustuttava näin tähän alkuperäiseen työsopimukseen, eikä osittaisella vanhempainvapaalla olevan työntekijän etuuksia tule laskea kuten osa-aikatyötä tekevien etuudet lasketaan, ns. pro rata temporis -periaatetta soveltaen (unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asiassa C 116/08 Meerts kohdat 50–54).
Muu johtaisi työsuhteeseen perustuvien oikeuksien heikkenemiseen vanhempainvapaan aikana, mikä saattaisi saada työntekijän pidättäytymään tällaisen loman käyttämisestä. Tämä taas olisi täysin vanhempainvapaata koskevan unionin sääntelyn tavoitteen vastaista, sillä eräs sen tavoitteista on työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen (C-486/18 MRC SAS, kohdat 56–58; C 116/08 Meerts, 47 kohta).
Yhteenveto
Vanhempainvapaapäivinä voidaan pitää päiviä, jolta työntekijä saa sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa. Kun vuosilomalain mukaisesti työssäolon veroisena aikana on pidettävä 160 vanhempainvapaapäivää, tulee tähän lukea myös edellä kuvatusti maksetut vanhempainrahapäivät.
Oikeuksien määräytymien ns. pro rata temporis -periaatteen mukaisesti yksinomaan tehdyn työajan mukaisesti on tämän vastaista. Osittaista vanhempainvapaata pitävän työntekijän tulee olla vuosilomaoikeuksien määräytymisessä samassa asemassa kuin tosiasiallisesti töitä tehneet, samalla tavoin kuin ovat kokoaikaista vanhempainvapaata pitäneet työntekijät (enintään 160 vanhempainrahapäivän osalta).
Tästä ei ole mahdollista poiketa myöskään valtakunnallisin työ- ja virkaehtosopimuksin. Vuosilomalaki kieltää nimenomaisesti sopimasta työssäolon veroiseksi luetusta ajasta toisin työntekijän vahingoksi. Mahdollista sopimusta on pidettävä pakottavan lainsäädännön vastaisena.
Osittaista vanhempainvapaata käyttävän työntekijän asettaminen epäedulliseen asemaan johtaisi myös siihen, että vanhemmat voisivat taloudellisten vaikutusten vuoksi jättää vapaansa käyttämättä. Tätä olisi pidettävä täysin unionin ja kansallisen lainsäädännön tarkoitusten vastaisena, kun tarkoituksena on nimenomaisesti luoda lapsen vanhemmille todellisia mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Tämä on muistettava myös osittaista perhevapaata pitävän työntekijän muista työsuhteen ehdoista päätettäessä.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
15.04.2024
