Oikeus keskeyttää opintovapaa ja saada perhevapaan palkkaa raskaus- ja vanhempainvapaalle siirtymisen vuoksi (TAS/558/2023)

KVTES-pääsopijajärjestöjen tasa-arvovaltuutetulle tuomassa asiassa keskeinen oikeudellinen kysymys on, mitä opintovapaalain mukainen oikeus keskeyttää ja oikeus palata työhön tosiasiallisesti tarkoittavat sekä minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ne luovat työ/virkasuhteen osapuolille. Toisekseen on arvioitava, miten määritellä työkyvyttömyyden kesto synnytyksen perusteella ja miten turvata synnyttävien vanhempien lakisääteinen oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen siten, ettei heidän taloudellinen asemansa perusteetta heikkene.

Tasa-arvovaltuutettu katsoo arviossaan, että opintovapaan keskeytyessä työntekijän/viranhaltijan raskauden vuoksi hänellä on oltava i) oikeus virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaansa perhevapaan ajalta sekä ii) oikeus palata työhönsä. Työhön paluuta ei tosiasiallisesti edellytetä, kuten ei edellytetä työkyvyttömyystilanteissakaan, vaan kyse on pikemminkin poissaoloperusteen vaihtumisesta opintovapaasta raskaus- ja myöhemmin vanhempainvapaaksi.

Työnantaja ei voi myöskään määrätä keskeytyksen kestoa ja näin rajata oikeutta perhevapaisiin. Lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia on tulkittava tasa-arvolain syrjintäkiellot ja niiden tulkinta huomioiden. Lisäksi on huomattava perhevapaalainsäädännön tavoitteet.

Opintovapaan keskeyttämistä koskevat määräykset

Opintovapaalla tarkoitetaan opintovapaalain 2§ mukaisesti aikaa, joksi työnantaja on vapauttanut työntekijän palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Mikäli opintovapaa on myönnetty pitemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi, työntekijällä on lain 10 § mukaisesti oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön. Jos sopimus sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi on tehty, ei työnantajalla ole kuitenkaan velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

Tästä pääsäännöstä on tehty lakiin nimenomainen poikkeus, joka koskee työkyvyttömyystilanteita, mukaan lukien työntekijän/viranhaltijan raskaus. Tällöin työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön. Mikäli sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Laissa ei ole nimenomaisesti todettu muuta opintovapaan keskeyttämisestä eikä opintovapaan keskeyttämisestä perhevapaan vuoksi.

KVTES V luku 10 § koskien opintovapaata pitää sisällään viittaussäännökseen opintovapaalakiin sekä kirjauksen, jonka mukaan synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene. Määräyksen soveltamisohjeessa todetaan, että ”ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan kestä kauempaa”. Välittömästi sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuvan työkyvyttömyysajan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa.

Raskaus- ja vanhempainvapaalle siirtyvällä oltava oikeus perhevapaan palkkaan

Opintovapaa on palkaton vapaa. Kansallinen tai EU-tason sääntely eivät edellytä työntekijälle maksettavan palkkaa perhevapaan ajalta. Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus ansiosidonnaisiin perhevapaaetuuksiin.

Oikeudesta perhevapaan ajan palkkaan on sovittu laajasti virka- ja työehtosopimuksissa. Työhön paluuseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tulevat keskeisiksi erityisesti niissä työ/virkasuhteissa, joissa on sovittu perhevapaan ajalta maksettavasta palkasta ja/tai kuten kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) asetettu rajoite opintovapaan keskeytyksen pituudelle.

Tasa-arvovaltuutetun kannanottoa pyytäneiden pääsopijajärjestöjen mukaan keskeyttämiselle asetettu aikarajoitus synnyttää tilanteen, jossa työntekijä menettää ainakin osittain virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkalliset perhevapaansa (40 päivän palkka raskausrahakaudelta ja 32 päivän palkka vanhempainvapaalta), eikä KVTES myöskään mahdollista opintovapaan keskeyttämistä pidemmäksi ajaksi kuin 6 viikoksi synnytyksestä, jolloin työntekijä menettää oikeutensa lakisääteiseen vanhempainvapaaseen. Työnantaja on katsonut, että syynä keskeytykselle on työkyvyttömyys, ei perhevapaa. Sen jälkeen, kun työkyvyttömyys päättyy, opintovapaa jatkuu, eikä KVTESissa ole sovittu tästä toisin.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan opintovapaan keskeytyessä työntekijän/viranhaltijan raskauden vuoksi hänellä on oikeus palata työhönsä. On katsottava, että työhön paluuta ei tosiasiallisesti edellytetä, kuten ei edellytetä työkyvyttömyystilanteissakaan, vaan kyse on pikemminkin poissaoloperusteen vaihtumisesta opintovapaasta raskaus- ja myöhemmin vanhempainvapaaksi. Näissä tilanteissa opintovapaan ajaksi otetun sijaisen asema säilyy turvattuna. Sijaista tarvitaan yhä poissaolon jatkuessa, mutta sijaisuuden peruste vain muuttuu. Työhön paluun on näin katsottava tarkoittavan työkyvyttömyystilanteissa erityisesti ja lähinnä työnantajalle syntyvää velvoitetta maksaa palkka kahdelle työntekijälle samanaikaisesti.

Raskaana olevalla tulee näin olla oikeus virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan perhevapaansa ajalta.

Keskeytyksen keston rajaamisesta ja oikeudesta pitää säilynyt opintovapaa myöhemmin

Raskaudesta johtuvan opintovapaan keskeytyksen jälkeen työntekijä siirtyy perhevapaalle. Poissaoloperuste on tämän jälkeen perhevapaa. Raskausvapaalle siirtymisen on oltava mahdollista alkaa silloin, kun siihen on raskaussuojelusäännösten mukaisesti oikeus. Paluu perhevapaalta tapahtuu aikanaan työsopimuslain 4 luvun säännöksiä noudattaen.

Synnyttäneen vanhemman este jatkaa opintoja ei poistu synnytyksestä toipumisen jälkeen KVTES-mukaisen määräajan päättyessä, koska hän hoitaa yhä lasta kotona. Keskeyttämisoikeudessa on asiassa esitettyjen selvitystenkin perusteella pikemmin kyse opintovapaan päättymisestä kuin määräaikaan sidotusta keskeytyksestä. Opintovapaan päättäminen ja mahdollisuus käyttää säästyneet päivät myöhemmin saa tasa-arvovaltuutetun mukaan tukea myös opintovapaalain perusteluista, joissa hyväksytään kohtuusperiaate poikkeukseksi aikaprioriteettiperiaatteen soveltumisesta (HE 298/1978 vp. s.7).

Opintovapaan keskeyttäminen raskauden vuoksi tuo oikeuden käyttää säästyneen opintovapaaoikeuden myöhemmin.

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräystä tulisi korjata

Virka- ja työehtosopimuksen määräys ei voi olla pakottavan lainsäädännön vastainen. Vaikka opintovapaalain 13 § ei saatujen selvitysten mukaan aseta rajoituksia toisin sopimiselle osapuolten työehtosopimuksin, on huomattava kuitenkin syrjinnän kiellot. Synnyttävän vanhemman osalta kyse on tasa-arvolainsäädännön välittömän sukupuolisyrjinnän kiellosta.

Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että KVTES sopineiden osapuolten on huolehdittava siitä, että sopimuksen opintovapaata koskeva määräys täyttää pakottavan lainsäädännön vaatimukset keskeyttämisajankohdan, keston ja palkanmaksun osalta.

Ei-synnyttävän vanhemman asemaa tulisi parantaa

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että myös ei-synnyttävälle vanhemmalle turvattaisiin oikeus keskeyttää opintovapaansa perheenhuoltovelvollisuuksien vuoksi.

Vuonna 2022 voimaan tulleella perhevapaauudistuksella vahvistettiin vanhempien yhtäläisiä oikeuksia hoitaa lasta ja vanhempien välistä työnjakoa. Nykyinen opintovapaalaki ei kuitenkaan näyttäisi antavan mahdollisuutta ei-synnyttäville vanhemmille oikeutta keskeyttää opintovapaata vanhempainvapaalle siirtymisen vuoksi tilanteessa, jossa hänelle on otettu sijainen. Opintovapaalakia olisi tältä osin tärkeää korjata. Ei-synnyttävien vanhempien asema on lisäksi mahdollista turvata virka- ja työehtosopimusmääräyksin jo ennen lakimuutosta. (TAS/558/2023)

 

(annettu 11.4.2025)

05.11.2025