Ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpano (TAS/687/2025)

Tasa-arvovaltuutettu antoi lausunnon oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä, joka koskee ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Mietinnössä ehdotetaan muutoksia rikoslakiin sekä siihen liittyviin lakeihin, jotta direktiivin velvoitteet voidaan panna täytäntöön.

Valtuutettu pitää perusteltuna rikoslain 25 luvun ihmiskauppaa koskevan säännöksen täydentämistä siten, että sijaissynnyttäjäksi saattaminen lisätään teon tarkoituksia koskevaan luetteloon. Muutos selkeyttää sääntelyä ja vahvistaa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämää täsmällisyyttä. Sijaissynnytysjärjestelyihin liittyvä hyväksikäyttö koskee pääsääntöisesti naisia ja ilmentää sukupuolittuneita valtasuhteita, minkä vuoksi muutos on tasa-arvon näkökulmasta erityisen tärkeä.

Valtuutettu pitää tarpeellisena myös uutta kriminalisointia, joka koskee ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä. Ehdotetussa sääntelyssä rangaistavuus laajennetaan koskemaan tilanteita, joissa käytetään ihmiskaupan uhrin suorittamaa palvelua. Kriminalisoinnin tulee olla selkeä ja tehokas, jotta se ei tosiasiallisesti kannusta tietämättömyyteen ja siten ylläpidä rakenteellista eriarvoisuutta. Valtuutettu korostaa jatkovalmistelun tarvetta erityisesti uuden kriminalisoinnin tulkinnan selkeyttämiseksi.

Valtuutettu kannattaa ehdotettua oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista, mikä on välttämätöntä erityisesti pakkotyön ja muun työperäisen hyväksikäytön torjunnassa.

Sukupuolivaikutukset ja viranomaisten osaaminen

Tasa-arvovaltuutettu korostaa sukupuolivaikutusten arvioinnin ja seurannan merkitystä sekä viranomaisten koulutustarvetta uuden sääntelyn toimeenpanossa. Ihmiskaupan eri muodot kohdistuvat sukupuolittuneesti: naiset joutuvat usein seksuaalisen hyväksikäytön ja hoiva-alan pakkotyön kohteiksi, miehet rakennus- ja ravintola-alan pakkotyöhön.

Uhrien tunnistaminen ja tukipalvelut

Valtuutettu kiinnittää huomiota uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen liittyviin velvoitteisiin. Nykyiset mekanismit eivät riittävästi turvaa yhdenvertaista pääsyä palveluihin, ja alueelliset erot ovat merkittäviä. Auttamisjärjestelmän resurssit ovat riittämättömät, mikä vaarantaa uhrien tosiasiallisen avunsaannin.

Ihmiskaupan torjunnan edellyttämät resurssit
Vaikka mietinnössä tunnistetaan resurssitarpeita, lisärahoitusta ei esitetä. Tasa-arvovaltuutettu korostaa, että ihmiskaupan torjunta ja rikosten selvittäminen edellyttävät riittäviä resursseja. Ilman niitä vakavat rikokset jäävät piiloon. 

Ihmiskauppa ilmiönä

Ihmiskauppa on vakava ja pitkälti piilorikollisuutena esiintyvä ilmiö. Vuonna 2024 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä tunnistettiin 1 331 uhria, joista suurin osa oli joutunut pakkotyön kohteeksi. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreja oli noin viidennes uusista asiakkaista. Uhriksi tunnistetut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä suuri osa ihmiskaupasta ei tule viranomaisten tietoon. Ihmiskauppa koskettaa eri sukupuolia eri tavoin ja liittyy usein haavoittuvaan asemaan, mikä korostaa sukupuolitietoisen sääntelyn ja palveluiden merkitystä.

(annettu 17.11.2025)
 

04.12.2025