Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: Samojen hyödykkeiden tarjoaminen alennuskampanjassa naisille ja miehille erilaisin ehdoin oli tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi 8.1.2024 antamassaan päätöksessä, että samojen hyödykkeiden tarjoaminen naisille ja miehille erilaisin ehdoin Finlaysonin alennuskampanjassa oli tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää.

Yhtiö oli toteuttanut alennuskampanjoita, joissa se tarjosi tuotteistaan alennusta lähtökohtaisesti vain naisille ja joilla se ilmoitti kampanjoivansa naisten ja miesten palkkatasa-arvon puolesta. Tasa-arvovaltuutettu oli todennut vuosina 2017, 2018 ja 2022 antamissaan lausunnoissa kampanjat tasa-arvolain syrjintäkieltojen vastaisiksi ja vei asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Myös Mainonnan eettinen neuvosto oli katsonut, että yhtiö oli hyvän tavan vastaisesti asettanut naiset ja miehet eri asemaan alennuskampanjassaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi päätöksessään, että Finlayson oli alennuskampanjoissaan tarjonnut samoja hyödykkeitä naisille ja miehille erilaisin ehdoin ja näin menetellessään asettanut naiset ja miehet yleisesti saatavilla olevien tavaroiden tarjonnassa eri asemaan sukupuolen perusteella. Finlaysonin mukaan alennuksen olivat voineet saada kaikki asiakkaat sukupuolesta riippumatta. Lautakunta katsoi, että kampanjoista ei kuitenkaan selvästi ilmennyt, että jokaisella oli ollut tosiasiallisesti mahdollisuus nauttia kampanjan etuuksista sitä erikseen pyytämättä. Lautakunta totesi, että kampanja-alennuksen kohdentaminen ”naisille tai itsensä naisiksi tunteville” oli lisäksi ollut ongelmallista sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellon kannalta. Sukupuolivähemmistöön kuuluminen on yksityisyyden piiriin kuuluva asia, jota elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta asiakkailtaan kysyä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama sukupuoleen perustuvasta välittömästä syrjinnästä.

Lautakunta piti sinänsä oikeutettuna yhtiön tavoitetta edistää naisten ja miesten palkkatasa-arvoa nostamalla esiin palkkaeroa koskeva epäkohta laajasti julkiseen keskusteluun. Lautakunta totesi, että oikeutettuunkaan tavoitteeseen ei ole sallittua pyrkiä tasa-arvolain vastaisin keinoin. Se katsoi, että yhtiön alennuskampanjoiden kestoa ei voitu ensinnäkään pitää lyhyenä, kun ne olivat kestäneet kolmesta kymmeneen päivään. Sukupuolen perusteella tarjottua etua ei voitu myöskään pitää vähäisenä, kun kyse oli voinut olla ostojen määrästä riippuen suuruudeltaan huomattavastakin edusta, sillä alennetulla hinnalla tapahtuville ostoille ei ollut asetettu ylärajaa. Lautakunta katsoi, että sinänsä oikeutettuun tavoitteeseen ei siten ollut pyritty asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin tasa-arvolain edellyttämin tavoin. Menettelyä ei myöskään voinut perustella positiivisella erityiskohtelulla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei Finlayson ollut kumonnut asiassa syntynyttä olettamaa välittömästä syrjinnästä alennuskampanjoissaan ja kielsi yhtiötä jatkamasta alennuskampanjoissaan tai muussa markkinoinnissaan tasa-arvolaissa kiellettyä syrjivää menettelyään. Lautakunta asetti päätöksensä tehosteeksi 30 000 euron uhkasakon.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tapausseloste on julkaistu kokonaisuudessaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet-sivuilla: Tapausselosteet 2024 - Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

22.01.2024