Hyppää sisältöön

Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa toteutuu puutteellisesti liikuntapaikkarakentamisessa (TAS 108/2021, annettu 20.1.2022)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, onko Espoon kaupunki kohdellut tasa-arvoisella tavalla tyttö- ja naisenemmistöistä ratsastusharrastusta ja ratsastusseuroja liikuntapaikkarakentamisesta päätettäessä. Tasa-arvovaltuutettu pyysi asiasta selvitykset Espoon kaupungilta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Etelä-Suomen aluehallintovirastolta sekä Suomen Ratsastajainliitolta.

Asian arviointi

Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu katsoi, ettei Espoon kaupunki ole toiminut tasa-arvolain yleisen syrjintäkiellon vastaisesti, vaikka kaupunki ei ole toteuttanut ratsastustoimintaa tukevaa liikuntapaikkarakentamista viiden edellisen vuoden aikana. Espoon kaupunki on käyttänyt kunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa sitä harkintavaltaa, joka sillä liikuntalain mukaan on. Tasa-arvovaltuutettu kuitenkin arvioi, että ratsastusharrastuksen vaatimat investoinnit soveltuvat varsin huonosti nykyisiin valtionavustusmalleihin. 

Tasa-arvovaltuutettu totesi jo syyskuussa 2006 yksityisten liikuntapaikkojen käyttöä koskevassa lausunnossaan (Dnro 5/51/04, 13.9.2006), että ”pohdinnan arvoista lienee, onko julkinen avustuspolitiikka ajanut naiset käytännössä tilanteeseen, että heidän on pitänyt perustaa liikuntapaikkoja yksityisillä varoilla päästäkseen harrastamaan haluamaansa liikuntaa”.

Vuonna 2014 hyväksytyssä liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa todetaan, että liikuntapaikkarakentamisen rahoituksella tulee ohjata liikuntatoimijoita sukupuolten tasa-arvoa edistävään suuntaan painottamalla ”tyttöjen ja naisten suosimien lajien, kuten ratsastuksen, ringeten, taitoluistelun ja voimistelun olosuhteita avustuspolitiikassa”. 

Saatujen selvitysten perusteella on vaikea päätellä, että edellisten viiden vuoden aikana olisi liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta erityisemmin ohjattu tyttöjen ja naisten suosimaan ratsastusharrastukseen liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa mainitulla tavalla. Tasa-arvovaltuutettu pitää kannatettavana periaatetta, joka todetaan liikuntalain esitöissä (HE 190/2014 vp, s. 22): ”valtionavustusten myöntäminen myös muille kuin laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen vahvistaisi osaltaan sukupuolten välistä tasa-arvoa”.  
Tasa-arvovaltuutettu muistutti lausunnossaan viranomaisia siitä, ettei riitä, että viranomainen toimii syrjimättömällä tavalla. Viranomaisen on kaikessa toiminnassaan myös edistettävä sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen osana viranomaisen normaalia valmistelua ja päätöksentekoa on lakiin perustuva velvoite. 

Säännös viranomaisen velvollisuudesta edistää sukupuolten tasa-arvoa luo perustan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle, jonka mukaan sukupuolinäkökulma sisällytetään asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan sellaisia hallinto- ja toimintatapoja, joilla tuetaan tasa-arvolain mukaista sukupuolten tasa-arvon edistämistä osana viranomaisen toimintaa, valmistelua ja hallintoa. Yksi valtavirtaistamisen väline on sukupuolivaikutusten arviointi. 

Sukupuolivaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa merkitsee sitä, että etukäteen selvitetään valmisteilla olevan hankkeen vaikutukset kaikkiin sukupuoliin, jotta hankkeen toteutumisesta ei aiheudu syrjiviä sukupuolivaikutuksia ja että hankkeen toteutuminen edistää sukupuolten tasa-arvoa. Laadukkaasti toteutettu sukupuolivaikutusten arviointi mahdollistaa, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävästi tietoa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Tavoitteena on laadukas valmistelu, päätöksenteko ja toteutus.

Kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen sukupuolivaikutusten arviointi on hallinnollinen keino toteuttaa tasa-arvolain 4 §:ssä säädettyä viranomaisen velvollisuutta edistää tasa-arvoa. 
Etelä-Suomen aluehallintovirasto totesi selvityksessään, ettei se tee liikuntapaikkarakentamista koskevia avustuspäätöksiä valmisteltaessa erillistä sukupuolivaikutusten arviointia. Myös muut saadut selvitykset osoittivat, ettei sukupuolivaikutusten arviointia ole joko tehty lainkaan tai sitä ei tehdä järjestelmällisesti. 

Tasa-arvovaltuutettu muistutti Espoon kaupunkia, Etelä-Suomen aluehallintovirastoa ja opetus- ja kulttuuriministeriötä tasa-arvolakiin kirjatusta viranomaisten velvollisuudesta edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja toivoi, että tämä otetaan jatkossa selkeämmin huomioon liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksia haettaessa ja jaettaessa.

16.02.2022