Hyppää sisältöön

Vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan naisen rinnastaminen varusmiespalvelusta suorittavaan mieheen (TAS 112/2021, annettu 8.3.2021)

Asiakas otti yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun sen vuoksi, että naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen oli vaikuttanut siihen, ettei hän saanut työmarkkinatukea. Asiakas oli tekemässä Kelan päätöksestä valitusta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Asiakas oli saanut yli 11 kuukautta kestänyttä asepalvelusta suorittaessaan opiskelupaikan ja ilmoittautunut syyslukukauden alkaessa poissaolevaksi seuraavaksi lukuvuodeksi. Asepalveluksen päätyttyä hän jäi joksikin aikaa työttömäksi. Häneltä evättiin työmarkkinatuki, koska TE-toimiston työmarkkinapoliittisen lausunnon mukaan asepalvelus oli ollut asiakkaalle vapaaehtoista, eikä hänellä katsottu olleen pätevää syytä jättää aloittamatta syksyllä opintoja. 

Asiakas oli asiaa käsiteltäessä pyrkinyt korostamaan sitä, että hän oli jo asevelvollinen koulupaikan saadessaan. Hän oli ylittänyt 45 päivän rajan, jolloin nainen voi jättää palveluksen kesken. Opintojen alkaessa hänen palveluksestaan oli jäljellä noin neljä kuukautta, minkä takia hänellä ei ollut mahdollisuutta aloittaa koulua ilman että hänestä tulisi sotilaskarkuri.   

Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei työttömyysturvalain mukaan myönnetä työttömyyspäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työssäoloehdon. Hyväksyttäväksi syyksi työmarkkinoilta poissaololle katsotaan muun muassa asevelvollisuus ja siviilipalvelus tai muu näihin verrattava syy.  

Tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei voi ottaa kantaa yksittäiseen valitusasiaan. Sen sijaan tasa-arvovaltuutettu arvioi lausunnossaan yleisellä tasolla tasa-arvolain kannalta sitä, voidaanko asevelvollisia miehiä ja vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavia naisia verrata toisiinsa erityisesti, kun on kysymyksessä nainen, jonka asepalveluksen aloittamisesta on kulunut 45 päivää. 

Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaa asepalvelusta suorittava nainen, joka 45 päivän kuluessa palveluksen aloittamispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta, on heti kotiutettava. Tämän määräajan jälkeen nainen rinnastetaan sekä palveluksen aikana että hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Niinpä jos hän mainitun määräajan jälkeen kieltäytyy jatkamasta asepalvelusta, hänen tulee suorittaa se loppuun siviilipalveluksena. Jos hän kieltäytyy siviilipalveluksesta, hänet voidaan tuomita vankeusrangaistukseen tai valvontarangaistukseen. 

Tasa-arvovaltuutettu on lausunnoissaan katsonut, että vaikka vain miehille säädettyä asevelvollisuutta ei itsessään pidetä tasa-arvolain tarkoittamana sukupuolisyrjintänä, varusmiespalveluun liittyvä epäedullinen menettely voi tulla arvioitavaksi tasa-arvolaissa tarkoitettuna syrjintänä. Asevelvollisuus ei saisi ilman hyväksyttävää perustetta johtaa siihen, että miehiä kohdellaan muissa yhteyksissä asevelvollisuuden vuoksi epäedullisemmin kuin naisia. Vastaavasti on niin, että niissä tilanteissa, jossa vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen rinnastuu asemaltaan mieheen, heitä tulee kohdella samalla tavalla. Muutoin naista kohdellaan syrjivästi sukupuolensa perusteella.

06.04.2021