Lausunto valtioneuvoston selonteosta koskien julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027—2030 (TAS/381/2026)
Tasa-arvovaltuutettu antoi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lausunnon valtioneuvoston selonteosta koskien julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027–2030 (VNS 3/2026 vp). Valtuutettu oli valiokunnan kuultavana 7.5.2026.
Perus- ja ihmisoikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo otettava julkisen talouden suunnitelman osaksi
Julkisen talouden suunnitelmassa linjataan talouspoliittisia valintoja, joilla on laajakantoisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja eri väestöryhmien asemaan. Tämän vuoksi julkisen talouden ja talouspolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon Suomen perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteet sekä sukupuolten tasa-arvon ja muun yhdenvertaisuuden edistäminen.
Perustuslain 6 §:ssä turvattu yhdenvertaisuus ja viranomaisille asetettu velvollisuus edistää tasa-arvoa edellyttävät, että myös julkisen talouden suunnitelma ja erityisesti sen tasapainottamiseen tähtäävät toimet suunnitellaan ja toteutetaan tavalla, joka ei heikennä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tai kohdistu kohtuuttomasti samoihin, jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Vaikka julkisen talouden vahvistaminen on välttämätöntä, se ei saa johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen tai syrjinnän riskien kasvuun. Julkisen talouden suunnitelmalla tulee pyrkiä tukemaan ihmisten yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan, työelämään ja taloudelliseen hyvinvointiin.
Sukupuolten tasa-arvo ylläpitää osaltaan oikeusvaltiota ja demokraattisen yhteiskunnan vakautta ja ennaltaehkäisee eriarvoisuutta, polarisaatiota ja syrjäytymistä. Sukupuolten tasa-arvo liittyy siten kiinteästi julkiseen talouteen ja talouspolitiikkaan.
Talouspoliittiset päätökset eivät ole sukupuolineutraaleja - sukupuolivaikutusten arviointi välttämätöntä
Tasa-arvovaltuutettu pitää välttämättömänä, että julkisen talouden suunnitelman, siihen liittyvien talouspoliittisten linjausten sekä niitä toimeenpanevien lainsäädäntömuutosten sukupuolivaikutukset arvioidaan systemaattisesti. Julkisen talouden suunnitelmaa ja kehyspäätöstä pidetään usein sukupuolineutraaleina, mutta tutkimus ja käytännön kokemukset osoittavat, että verotusta, etuuksia, palveluita ja työllisyyttä koskevat ratkaisut vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin sekä eri väestöryhmiin.
Naisten ja miesten työllisyys- ja tulotilanne eroavat toisistaan muun muassa toimialarakenteen, työn muotojen, palkkaerojen ja hoivavastuiden jakautumisen vuoksi. Suhdannevaihtelut ja talouspoliittiset sopeutustoimet kohdistuvat tästä syystä eri sukupuoliin eri tavoin. Sukupuolivaikutusten arviointi on erityisen tärkeää silloin, kun talouspoliittisia linjauksia tehdään useita vuosia kattavalle ajanjaksolle, kuten julkisen talouden suunnitelmassa.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa sukupuolitietoisen budjetoinnin merkitystä myös kehyspäätösten valmistelussa.
Tasa-arvovaltuutetun resurssit ja niiden yhteys julkisen talouden kehyksiin
Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että julkisen talouden suunnitelmassa tehtävät resurssiratkaisut vaikuttavat suoraan tasa-arvolain toimeenpanoon ja syrjintää kokeneiden henkilöiden oikeussuojan toteutumiseen. Tasa-arvovaltuutettu esittää valiokunnalle vakavan huolensa siitä, että valtuutetun lakisääteiset tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi ilman vastaavaa resurssien vahvistamista.
Tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Samanaikaisesti valtuutetun tehtäväkenttä on laajentunut ja laajenemassa huomattavasti. Tämän vuoden alusta lukien tasa-arvovaltuutettu on toiminut EU:n tekoälyasetuksen perusoikeuksia suojelevana viranomaisena. Monet työlainsäädäntöön tehdyt muutokset, kuten hallituksen esitykset 158/2025 ja 199/2025, lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. On perusteltua olettaa, että tämä kehitys edelleen kasvattaa valtuutetulle tulevien yhteydenottojen määrää.
Tasa-arvovaltuutetun tehtäväkenttä on laajentumassa merkittävästi myös EU-lainsäädännön toimeenpanon myötä. Tasa-arvovaltuutetulle on tulossa uusia tehtäviä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuselimiä koskevien direktiivien (EU) 2024/1499 ja 2024/1500 täytäntöönpanon seurauksena. Lausuntopalvelussa helmikuussa lausuttavana olleen palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esitysluonnoksen (VN/7728/2024) mukaan tasa-arvovaltuutettu ollaan nimeämässä direktiivin (EU) 2023/970 mukaiseksi valvontaelimeksi.
Tasa-arvovaltuutettu on palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa lausunnossaan todennut, ettei valtuutetulle voida antaa sellaisia direktiivin edellyttämiä kehittämis-, hallinto- ja rekisteriviranomaistehtäviä, jotka eivät sovi itsenäisen ja riippumattoman lainvalvontaviranomaisen rooliin. Tällaiset tehtävät vaarantavat lainvalvontaelimen riippumattomuuden ja toimintakyvyn sekä siten syrjintää epäilevien henkilöiden oikeussuojan. Tasa-arvovaltuutettu on katsonut, että valtioneuvoston tulee varmistaa riittävät resurssit direktiivin mukaisille valvontatehtäville ja toteuttaa nämä muut tehtävät muilla direktiivin mahdollistamilla tavoilla kuin antamalla ne valtuutetun hoidettavaksi.
Oikeusministeriön 30.4.2026 antaman tiedotteen mukaan palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa edistetään kohdentamalla tasa-arvovaltuutetulle 270 000 euroa valtion talousarvion sisäisellä siirrolla. Tiedotteen mukaan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät viranomaistehtävät lisäävät tasa-arvovaltuutetun valvontatehtävien määrää. Tasa-arvovaltuutettu toteaa tässä yhteydessä, ettei valtuutetun lausunnossa esiin nostetuista lainvalvonnan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen liittyvistä kysymyksistä ole keskusteltu valtuutetun kanssa. Valtuutetun tiedossa ei ole, miten valtioneuvosto aikoo ratkaista nämä ongelmat.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa, ettei esitetty lisärahoitus saa lukita palkka avoimuusdirektiivin täytäntöönpanossa myöhemmin omaksuttavaa mallia tehtävien jaosta viranomaisten kesken. Lisämääräraha ei poista tarvetta arvioida huolellisesti tehtävien tarkoituksenmukaista kohdentamista eikä valtuutetun roolia riippumattomana lainvalvontaviranomaisena direktiivin kokonaisuudessa.
Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano tuo tasa-arvovaltuutetulle joka tapauksessa uusia lainvalvontaan liittyviä tehtäviä, kuten samanarvoisen työn arviointiin ja palkkasyrjintäepäilyihin liittyvää valvontaa sekä yrityksiä ja työntekijöitä koskevan ohjaus- ja neuvontatyötä. Ehdotettu lisämäärä raha voi mahdollistaa näiden tehtävien hoitamisen.
Direktiivin toimeenpanoon liittyy kuitenkin myös sellaisia kehittämis-, hallinto- ja rekisteriviranomaistehtäviä, jotka eivät kuulu riippumattoman lain valvontaviranomaisen ydintehtäviin. Tällaiset tehtävät edellyttävät lisäksi tietojärjestelmiä, tietovirtojen hallintaa ja rekisteritoimintoja, joita ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa tasa-arvovaltuutetun yhteyteen.
Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että lisämääräraha ei mahdollista näiden tehtävien asianmukaista hoitamista eikä muuta arviota niiden tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta. Näiden tehtävien toteuttaminen tulisi järjestää muilla direktiivin mahdollistamilla tavoilla.
EU:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuselimiä koskevat direktiivit edellyttävät jäsenvaltioita turvaamaan tasa-arvoelimille riittävät resurssit, erityisesti silloin, kun niiden tehtäviä lisätään. Tasa-arvovaltuutetun tehtävien ja käytettävissä olevien resurssien välinen epätasapaino heikentää tasa-arvolainsäädännön toimeenpanoa ja on ongelmallinen oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
Annettu 5.5.2026
08.05.2026
