Hyppää sisältöön

Tyttöjen pahoinvointi edellyttää erityistä huomiota

Kaksi tyttöä seisoo puistossa sateenvarjon alla. Toinen tytöistä hymyilee iloisesti.

Tyttöjen hyvinvointi on 2010-luvulla kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu kiinnittävät huomiota tyttöjen tilanteeseen. Tuore Kouluterveyskysely osoittaa, että tyttöjen kokema pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt. Tyttöihin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on pysäytettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tytöille on tarjottava nykyistä enemmän tukea.

Vaatimukset lisäävät tyttöjen ahdistuneisuutta

Useat viime aikoina julkaistut tutkimukset sekä ammattilaisten, vanhempien ja nuorten kohtaamiset ovat välittäneet lapsiasiavaltuutetulle viestiä tyttöjen lisääntyneistä ahdistuksen ja uupumuksen kokemuksista. Kouluterveyskysely osoittaa, että eri-ikäisten tyttöjen kokemus elämänsä mielekkyydestä on kahden vuoden aikana edelleen huonontunut. Kun vuonna 2017 joka viides tyttö oli elämäänsä erittäin tyytyväinen, nyt näin kokee vain joka kahdeksas tyttö. Poikien tyytyväisyys ei ole muuttunut, sillä niin 2021 kuin 2017 mittauksessa joka kolmas poika on kertonut olevansa elämäänsä erittäin tyytyväinen.

Tyttöjen kokemukset uupumuksesta ja ahdistuneisuudesta ovat lisääntyneet, samoin kuin huoli omasta mielialasta. Jo kolmannes tytöistä kertoo kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, ja yli puolet tytöistä on ollut huolissaan mielialastaan. Samalla paineet koulumenestyksen, ulkonäön ja harrastusten suhteen ovat lisääntyneet ja sosiaaliset suhteet höltyneet. Yksinäisyydestä kertoo jo joka neljäs tyttö.

– Tyttöjen pahoinvointi on otettava vakavasti. Vaatimusten ruuveja on höllennettävä ja huolehdittava, että tytöillä on ympärillään luotettavia ihmisiä, jotka tukevat heidän jaksamistaan. Jokaisen lapsen täytyy saada olla hyväksytty ja rakastettu sellaisena kuin hän on – kaikkine puutteineen, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Kasvuympäristön turvattomuus lisää tyttöjen vaikeita kokemuksia

Tytöt joutuvat maailmanlaajuisesti useiden vakavien rikosten, kuten ihmiskaupan ja raiskausten uhreiksi. Kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet, että myös Suomessa tyttöjen kasvuympäristössä on useita turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Tytöt kokevat huoltapitävien aikuisten taholta henkistä ja fyysistä väkivaltaa poikia useammin – ja myös todistavat kodeissa perheenjäsenten välistä väkivaltaa useammin kuin pojat.

Kokemukset seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä olivat lapsiuhritutkimusten mukaan pitkään laskussa 1980-luvulta lähtien, kunnes yleistyivät Kouluterveyskyselyissä 2019–2021.Nyt peräti puolet tytöistä kertoo kokeneensa häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa on kokenut lähes joka viides tyttö. Seksuaalista häirintää tytöt ovat kokeneet erityisesti internetissä, mutta myös julkisissa tiloissa.

– Keskustelu seksuaalisesta häirinnästä lisääntyi neljän vuoden takaisen Me too -liikkeen myötä. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että kokemuksista uskalletaan nyt kertoa. Näin laajamittainen häirintä ei voi olla vaikuttamatta lasten ja nuorten kehitykseen ja minäkuvaan. Häirinnälle olisi kerta kaikkiaan saatava stoppi, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara vaatii.

Puuttuminen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan edellyttää, että ongelman olemassaolon tunnustavat niin vanhemmat, ammattilaiset kuin viranomaiset. Resursseja rikosten tutkintaan ja oikeuslaitokseen tulee parantaa. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä rikoksia ennalta. Varhain aloitetulla seksuaalikasvatuksella, kaikkiin häirintätilanteisiin puuttumalla ja potentiaaliset tekijät ja tekotilanteet tunnistamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä seksuaalista väkivaltaa.

– Rajojen koettelu kuuluu nuoren kehitykseen. Toisten ihmisten tehtävä on vahvistaa näitä rajoja kunnioittamalla niitä. Uhri ei koskaan ole vastuussa seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta, vaan vastuu on tekijällä, muistuttaa Pekkarinen.

Tyttöjen tukemiseen tarvitaan erityistä panostusta

Sukupuoli ja ikä asettavat tytöt kaksinkertaiseen marginaaliin ja moninaisen syrjinnän kohteeksi. Syrjinnän kokemukset yleistyvät teini-ikään tultaessa, ja siksi tyttöihin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on pysäytettävä ajoissa. YK:n lapsen oikeuksien komitea ja naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen komitea (CEDAW-komitea) julkaisivat kaksi vuotta sitten kannanoton, jossa vaaditaan tyttöjen syrjinnän lopettamista. Komiteat suosittelevat syrjinnän vastaisia toimenpiteitä eri maissa ja eri-ikäisten tyttöjen omien näkemysten selvittämistä näitä toimenpiteitä suunniteltaessa.

Myös Suomessa on käynnistettävä tyttöjä tukevia ohjelmia ja panostettava tyttöjen turvalliseen kasvuympäristöön. OECD:n tuore SSES-tutkimus osoittaa, että Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero etenkin energisyydessä ja optimismissa on suurempi kuin muissa tutkituissa maissa.

– Olemme ehkä tuudittautuneet niihin myönteisiin seikkoihin, joita tyttöjen elämässä on. Tyttöjen keskimäärin hyvä koulumenestys ja keskustelu poikien syrjäytymisestä ovat ehkä hämärtäneet niitä haasteita, joita tytöt kohtaavat. Jos tyttöjen turvattomuuden ja uupumisen kokemuksiin ei puututa ajoissa, ongelmat voivat kärjistyä opiskelu- ja työikään tultaessa, pohtii Maarianvaara.

Erillisselvitykset ovat osoittaneet, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointi on muita selvästi heikompi. Monet ongelmat uhkaavat vakavalla tavalla myös poikia.

– Myös poikien ja muunsukupuolisten lasten hyvinvointiin on panostettava. Tänään Tyttöjen päivänä haluamme korostaa, että tytöille hyvä ja turvallinen ympäristö on hyvä ja turvallinen kaikille lapsille ja nuorille, Pekkarinen painottaa.

11.10.2021