Tasa-arvovaltuutetun suositukset hallituskaudelle 2023-2027

Keskeiset tasa-arvo-ongelmat 

Meillä on Suomessa useita sitkeitä tasa-arvo-ongelmia: 

• Naisen ja miesten palkkaero työmarkkinoilla on 16 % 
• Raskaussyrjintä on tasa-arvovaltuutetun valvontahavaintojen mukaan edelleen yleistä 
• Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille, ja myös pojat ja miehet kärsivät väkivaltakulttuurista 
• Yli puolet yläkouluikäisistä ja toisella asteella opiskelevista tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää 
• Sukupuolten väliset ja sisäiset oppimiserot ovat kasvussa
• Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää

Tasa-arvovaltuutettu antaa kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta Suomessa. Tasa-arvovaltuutetun suositukset hallituskaudelle 2023-2027 pohjautuvat tasa-arvovaltuutetun kertomukseen eduskunnalle 2022. Kertomuksessaan tasa-arvovaltuutettu käsitteli mm. 

• sukupuolisyrjintään liittyvän oikeussuojan kehittämistarpeita 
• oppilaitosten tasa-arvotilannetta 
• palkkatasa-arvoa ja raskaussyrjintää työelämässä sekä 
• sukupuolivähemmistöjen kokemaa syrjintää. 

Tasa-arvovaltuutettu antoi myös näitä teemoja koskevia suosituksia eduskunnalle. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi mietinnössään (TyVM 8/2022 vp) useisiin valtuutetun suosituksiin ja piti mm. sukupuolisyrjintään liittyvän oikeussuojan kehittämistä tarpeellisena. 

Suositukset hallitusohjelmaan 2023-2027 

Oikeussuojan parantaminen 

• Vain pieni osa sukupuolisyrjinnästä tulee viranomaisten tietoon, ja vielä harvemmassa tapauksessa syrjinnän uhri saa syrjinnästä hyvitystä – joko tuomioistuimesta tai esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun avustuksella. Oikeussuojan parantamista tulisi selvittää kattavasti. 
• Tasa-arvovaltuutetulla tulisi mm. olla itsenäinen kanneoikeus sukupuolisyrjintään liittyvissä asioissa. 

Tasa-arvovaltuutetulle toimivalta risteävän syrjinnän käsittelyyn 

• Jotta voidaan tunnistaa kaikenlainen sukupuoleen kytkeytyvä syrjintä ja edistää sukupuolten tasa-arvoa eritaustaisten ja eri asemassa olevien ihmisten kannalta, on otettava huomioon syrjintään ja tasa-arvon toteutumiseen kytkeytyvät muutkin tekijät ja perusteet kuin sukupuoli – esimerkiksi sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta. 
• Tällä hetkellä tasa-arvovaltuutettu ei voi käsitellä syrjintäepäilyjä, joissa on kysymys tällaisesta risteävästä syrjinnästä. Risteävään syrjintään sovelletaan ainoastaan yhdenvertaisuuslakia, vaikka sukupuoli olisikin syrjinnän kannalta oleellinen elementti. 
• Tasa-arvolakia olisi voitava soveltaa myös sukupuoleen liittyvän risteävän syrjinnän tilanteisiin, jolloin myös tasa-arvovaltuutetulla olisi näissä asioissa toimivalta. 

Palkka-avoimuuden lisääminen 

• Sukupuolten palkkaero kaventuu hyvin hitaasti. Työmarkkinoilla esiintyy myös sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää. Sekä palkkatasa-arvon edistäminen että palkkasyrjintään puuttuminen edellyttäisivät nykyistä avoimempaa tietoa palkoista. 
• Palkkasyrjintää ei voi havaita ilman tietoa palkoista. Palkkatietojen avoimempi käsittely työpaikkojen palkkakartoituksissa auttaisi ennaltaehkäisemään palkkasyrjintää ja helpottaisi palkkatasa-arvon edistämistä. Olisi tärkeää, että lakihanke edistyy tällä hallituskaudella. 

Raskaussyrjinnän poistaminen 

• Raskaussyrjintään olisi puututtava niin lainsäädännön kuin tasa-arvopolitiikankin keinoin.
• Määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojan vahvistaminen lainsäädännössä ei edennyt hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta. Asia tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn tällä hallituskaudella. 
• Raskaussyrjintää olisi ehkäistävä myös ottamalla se tasa-arvopolitiikan painopisteeksi ja ryhtymällä tehokkaisiin toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi.

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantaminen

• Uusi translaki on merkittävä askel, mutta lainsäädännön kehittämistyössä tulee jatkossa huomioida myös muut sukupuolen moninaisuuteen liittyvät kysymykset ja erityisesti lapset ja nuoret. Valmistelussa tulee painottaa ihmisoikeusperusteisuutta ja lapsen oikeuksia. 
• Intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjä on arvioitava henkilökohtaisen koskemattomuuden ja lasten oikeuksien näkökulmasta. Intersukupuolisten lasten oikeuksien tehokas toteutuminen olisi turvattava laintasoisella sääntelyllä. Tasa-arvovaltuutettu on eduskuntakertomuksissa 2018 ja 2022 suosittanut, että intersukupuolisten lasten kiireettömistä lääketieteellisistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä, kunnes lapsella on mahdollisuus antaa tietoon perustuva suostumus. 

Tasa-arvovaltuutetun tehtävä

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain ja erityisesti sen syrjintäkieltojen noudattamista sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.

14.04.2023