Tasa-arvovaltuutetun suositukset hallituskaudelle 2023-2027
Keskeiset tasa-arvo-ongelmat
Meillä on Suomessa useita sitkeitä tasa-arvo-ongelmia:
- Naisen ja miesten palkkaero työmarkkinoilla on 16 %
- Raskaussyrjintä on tasa-arvovaltuutetun valvontahavaintojen mukaan edelleen yleistä
- Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille, ja myös pojat ja miehet kärsivät väkivaltakulttuurista
- Yli puolet yläkouluikäisistä ja toisella asteella opiskelevista tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää
- Sukupuolten väliset ja sisäiset oppimiserot ovat kasvussa
- Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää
Tasa-arvovaltuutettu antaa kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta Suomessa. Tasa-arvovaltuutetun suositukset hallituskaudelle 2023-2027 pohjautuvat tasa-arvovaltuutetun kertomukseen eduskunnalle 2022. Kertomuksessaan tasa-arvovaltuutettu käsitteli mm.
- sukupuolisyrjintään liittyvän oikeussuojan kehittämistarpeita
- oppilaitosten tasa-arvotilannetta
- palkkatasa-arvoa ja raskaussyrjintää työelämässä sekä
- sukupuolivähemmistöjen kokemaa syrjintää.
Tasa-arvovaltuutettu antoi myös näitä teemoja koskevia suosituksia eduskunnalle. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi mietinnössään (TyVM 8/2022 vp) useisiin valtuutetun suosituksiin ja piti mm. sukupuolisyrjintään liittyvän oikeussuojan kehittämistä tarpeellisena.
Suositukset hallitusohjelmaan 2023-2027
Oikeussuojan parantaminen
- Vain pieni osa sukupuolisyrjinnästä tulee viranomaisten tietoon, ja vielä harvemmassa tapauksessa syrjinnän uhri saa syrjinnästä hyvitystä – joko tuomioistuimesta tai esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun avustuksella. Oikeussuojan parantamista tulisi selvittää kattavasti.
- Tasa-arvovaltuutetulla tulisi mm. olla itsenäinen kanneoikeus sukupuolisyrjintään liittyvissä asioissa.
Tasa-arvovaltuutetulle toimivalta risteävän syrjinnän käsittelyyn
- Jotta voidaan tunnistaa kaikenlainen sukupuoleen kytkeytyvä syrjintä ja edistää sukupuolten tasa-arvoa eritaustaisten ja eri asemassa olevien ihmisten kannalta, on otettava huomioon syrjintään ja tasa-arvon toteutumiseen kytkeytyvät muutkin tekijät ja perusteet kuin sukupuoli – esimerkiksi sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta.
- Tällä hetkellä tasa-arvovaltuutettu ei voi käsitellä syrjintäepäilyjä, joissa on kysymys tällaisesta risteävästä syrjinnästä. Risteävään syrjintään sovelletaan ainoastaan yhdenvertaisuuslakia, vaikka sukupuoli olisikin syrjinnän kannalta oleellinen elementti.
- Tasa-arvolakia olisi voitava soveltaa myös sukupuoleen liittyvän risteävän syrjinnän tilanteisiin, jolloin myös tasa-arvovaltuutetulla olisi näissä asioissa toimivalta.
Palkka-avoimuuden lisääminen
- Sukupuolten palkkaero kaventuu hyvin hitaasti. Työmarkkinoilla esiintyy myös sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää. Sekä palkkatasa-arvon edistäminen että palkkasyrjintään puuttuminen edellyttäisivät nykyistä avoimempaa tietoa palkoista.
- Palkkasyrjintää ei voi havaita ilman tietoa palkoista. Palkkatietojen avoimempi käsittely työpaikkojen palkkakartoituksissa auttaisi ennaltaehkäisemään palkkasyrjintää ja helpottaisi palkkatasa-arvon edistämistä. Olisi tärkeää, että lakihanke edistyy tällä hallituskaudella.
Raskaussyrjinnän poistaminen
- Raskaussyrjintään olisi puututtava niin lainsäädännön kuin tasa-arvopolitiikankin keinoin.
- Määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojan vahvistaminen lainsäädännössä ei edennyt hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta. Asia tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn tällä hallituskaudella.
- Raskaussyrjintää olisi ehkäistävä myös ottamalla se tasa-arvopolitiikan painopisteeksi ja ryhtymällä tehokkaisiin toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi.
Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantaminen
- Uusi translaki on merkittävä askel, mutta lainsäädännön kehittämistyössä tulee jatkossa huomioida myös muut sukupuolen moninaisuuteen liittyvät kysymykset ja erityisesti lapset ja nuoret. Valmistelussa tulee painottaa ihmisoikeusperusteisuutta ja lapsen oikeuksia.
- Intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjä on arvioitava henkilökohtaisen koskemattomuuden ja lasten oikeuksien näkökulmasta. Intersukupuolisten lasten oikeuksien tehokas toteutuminen olisi turvattava laintasoisella sääntelyllä. Tasa-arvovaltuutettu on eduskuntakertomuksissa 2018 ja 2022 suosittanut, että intersukupuolisten lasten kiireettömistä lääketieteellisistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä, kunnes lapsella on mahdollisuus antaa tietoon perustuva suostumus.
Tasa-arvovaltuutetun tehtävä
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain ja erityisesti sen syrjintäkieltojen noudattamista sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.
14.04.2023
