Tasa-arvovaltuutetun lausunto koskien valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelua (TAS 233/2020, annettu 26.6.2020)

Ulkoministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelussa huomioitavista seikoista. Lisäksi ulkoministeriö pyysi ottamaan kantaa selonteon alustaviin ilmiökokonaisuuksiin ja antamaan näihin ilmiöihin liittyen konkreettisia kehittämisehdotuksia perusteluineen. 

Valmisteltavaan selontekoon oli valittu ilmiöpohjainen lähestymistapa ilman jakoa kansallisten, kansainvälisten ja EU-tason perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Neljä selonteon pohjaksi valittua ilmiökokonaisuutta olivat sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys, kestävä kehitys ja ihmisoikeudet, digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet sekä yhdenvertaisuuden edistäminen. 

Tasa-arvovaltuutettu piti järkevänä ihmisoikeuskysymysten ilmiöpohjaista käsittelyä. Tasa-arvovaltuutettu piti myös myönteisenä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset oli erotettu omaksi kokonaisuudekseen. 

Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu toi esiin niitä teemoja, joita ihmisoikeusselonteossa tulisi valtuutetun mielestä nostaa esiin. Näitä olivat muun muassa 

• työelämään liittyvät tasa-arvo-ongelmat, kuten syrjintä raskauden, synnytyksen ja perhevapaan perusteella, palkkasyrjintä, miesten ja naisten palkkaerot sekä miesten vanhempainvapaiden vähäinen käyttö;
   
• sukupuolivähemmistöjen oikeudet, liittyen erityisesti nykyisen translain lisääntymiskyvyttömyysvaatimukseen, juridisen ja lääketieteellisen sukupuolen korjausprosessin yhteyteen sekä intersukupuolisiin lapsiin kohdistuvaan tarpeettomaan sukuelinkirurgiaan;
   
• naisiin kohdistuva väkivalta ja Istanbulin sopimuksen toimeenpano;
   
• sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät viharikokset;
   
• matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen saavutettavuus kansallisella tasolla; sekä 
   
• algoritmien ja tekoälyn käyttöön liittyvät riskit koskien sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Tasa-arvovaltuutettu esitti myös useita kehittämistoimia, joita ihmisoikeusselontekoon tulisi sisällyttää. Tasa-arvovaltuutettu esitti muun muassa, että

• määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa vahvistetaan raskaus- ja perhevapaatilanteissa;
   
• varmistetaan, että perhevapaauudistuksen yhteydessä lisätään isille korvamerkityn perhevapaan osuutta; 
   
• yksityisen sektorin työntekijän palkkatietoja koskevaa tiedonsaantioikeutta syrjintää epäiltäessä laajennetaan koskemaan myös niin kutsutun verrokkihenkilön tai -henkilöiden palkkatietoja;
   
• vuokratyöntekijöiden syrjintäsuojaan liittyviä lainsäädännön kehittämistarpeita selvitetään;
   
• hallitusohjelmaan kirjatut translain muutokset toteutetaan mahdollisimman pian;
   
• intersukupuolisten lasten tarpeettomasta sukuelinkirurgiasta luovutaan;
   
• Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa edistetään muun muassa turvaamalla resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien palveluihin, kehittämällä ja ylläpitämällä poliisien ja syyttäjien osaamista aiheesta sekä arvioimalla rikos- ja prosessioikeudellisen lainsäädännön uudistamistarpeita;
   
• kansallisille laillisuusvalvontaviranomaisille, mukaan lukien tasa-arvovaltuutetulle, varmistetaan riittävät resurssit;
   
• sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät viharikokset tunnustetaan lainsäädännön tasolla, esimerkiksi lisäämällä sukupuoli rikoksen motiivina rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoslakiin sekä selvittämällä, tulisiko kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikoksen tunnusmerkistöön kirjata sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu.

Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu arvioi myös sitä, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tältä osin tasa-arvovaltuutettu nosti lausunnossaan esiin koronaviruskriisin vaikutuksen erityisesti naisten toimeentuloon ja asemaan työmarkkinoilla sekä sen, että kriisin epäillään lisänneen lähisuhde- ja perheväkivaltaa.

22.10.2020