Tasa-arvovaltuutettu hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tarjolla viestinnän opiskelijalle tai viestintään erikoistuneelle sukupuolentutkimuksen, sosiaalipsykologian tai sosiologian opiskelijalle 3–4 kuukauden harjoittelupaikka sopimuksen mukaan ajalle syyskuu–joulukuu 2024.
Korkeakouluharjoittelijan pääasialliset tehtävät
Harjoittelija työskentelee viestintäasiantuntijan parina ja avustaa tasa-arvovaltuutetun päivittäisessä viestinnässä. Työtehtävät tarjoavat monipuolisen kokemuksen viestinnän eri osa-alueilta sekä tasa-arvolain valvonnasta ja tasa-arvon edistämisestä. Painopiste harjoittelijan työssä on päivittäisviestinnässä: tasa-arvovaltuutetun sidosryhmäviestinnässä (viestintä sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeen laatiminen sidosryhmille) ja verkkoviestinnässä (tasa-arvovaltuutetun nettisivujen päivittäminen ja intrauudistukseen osallistuminen). Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita viestinnän tehtäviä.
Harjoittelijalta odotamme
Toivomme, että hakija on opiskellut jo useamman vuoden. Odotamme hakijalta erinomaista kirjallista ilmaisutaitoa. Hyvä molempien kansalliskielten taito sekä muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toivomme, että hakija kokee sosiaalisen median luonnolliseksi ympäristöksi. Ymmärrys inklusiivisesta ja saavutettavasta viestinnästä sekä Canvan hallitseminen luetaan eduksi. Perehtyneisyys sukupuolten tasa-arvon kysymyksiin luetaan myös hakijalle eduksi. Arvostamme lisäksi luovuutta, mukautusmiskykyä ja kykyä työskennellä itsenäisesti.
Palkkaus
Korkeakouluharjoittelijan palkka 1632 euroa/kk. Toivomme, että harjoittelijalle on myönnetty harjoittelutuki.
Harjoittelun ajankohta
Sopimuksen mukaan 3–4 kk ajalla syyskuu–lokakuu
Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskentelee yksitoista henkilöä.
Tarjoamme tuetun lounaan. Osa viikosta on mahdollista työskennellä etänä.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.
Sijainti
Hämeentie 3, 00530 Helsinki. 30.5. alkaen Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
Hakemuksen lähettäminen
Toivomme hakemukset ensisijaisesti sähköisinä Valtiolle.fi-palvelun kautta. Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi kirjaamon postiosoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Kirjeen tulee olla perillä hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuaika päättyy 7.6.2024 klo 16.15.
Tasa-arvovaltuutettu kirjaamo
PL 22
00023 Helsinki
Lisätietoja harjoittelusta
Viestintäasiantuntija Päivi Ojanperä, puh. 0295666837, [email protected]
20.05.2024
Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu: Translaki uudistettava vastaamaan perus-ja ihmisoikeuksia
Kannanotto 17.5.2018 kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä (International Day Against Homophobia and Transphobia, IDAHOT)
Suomen nykyinen translaki asettaa useita ehtoja juridisen sukupuolen muuttamiselle. Laki vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä ja psykiatrista diagnoosia sekä 18 vuoden ikää. Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu katsovat, että laki rikkoo sukupuoltaan korjaavien henkilöiden oikeuksia.
Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi ratkaisussaan A.P., Garçon ja Nicot vs. Ranska keväällä 2017, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on yhä ehtona sukupuolen juridiselle vahvistamiselle.
”Sukupuolen juridinen vahvistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen saa omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavat henkilöpaperit. Myös tietojärjestelmät näyttävät silloin ihmisen sukupuolen oikein. Jos tämä tärkeä muutos viivästyy tai estyy kokonaan, henkilö kohtaa arjessaan jatkuvasti tilanteita, joissa hän altistuu syrjinnälle. Sujuva sukupuolen vahvistaminen tukee sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia”, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan yksi nykylain ongelmista on, että mahdollisuus korjata juridinen sukupuoli alaikäisenä on kokonaan kielletty. ”Nuori elää herkkää aikaa. Transnuorella on erityisen suuri riski vetäytymiseen, masentumiseen ja itsetuhoisuuteen. Viranomaisten pitäisi tukea nuoren identiteettiä, ei vetää mattoa alta. Sukupuolen juridista vahvistamista tulisi helpottaa ja tehdä se mahdolliseksi tietyin edellytyksin myös alaikäisille. Lapsen hyvinvointia tukee myös, että häntä kutsuttaisiin toivomallaan nimellä”, sanoo Kurttila.
”Nykyjärjestelmässä juridinen sukupuoli eli henkilötunnus on tarpeettomasti sidottu hoitojärjestelmän portinvartijarooliin”, toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. ”Sukupuolen korjaushoidot tulee erottaa sukupuolen juridisesta vahvistamisesta ja vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista poistaa henkilötunnuksen muuttamisen ehdoista.”
Lisätiedot:
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, p. 0295 666 830
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, p. 0295 666 850
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, p. 0295666809
17.05.2018
