Syrjintäepäily työhönotossa varusmiespalveluksen perusteella (TAS/451/2024, annettu 21.11.2024)

Tasa-arvovaltuutettuun otti yhteyttä henkilö A, joka epäili tulleensa syrjityksi työhönottotilanteessa varusmiespalveluksen perusteella. Työnantajan edustaja oli kertonut A:lle, ettei tämä tullut valituksi myyjän tehtävään sen vuoksi, että oli aloittamassa varusmiespalveluksen seuraavan vuoden alussa. 
Tasa-arvovaltuutettu pyysi työnantajalta selvitystä asiassa. Työnantajan mukaan varusmiespalvelus ei ollut todellinen syy sille, että A:ta ei valittu tehtävään. Työnantajan mukaan sen edustaja oli maininnut varusmiespalveluksesta, koska oli halunnut pehmentää viestiään siitä, että A ei tullut valituksi tehtävään. Varusmiespalvelus ei kuitenkaan työnantajan mukaan todellisuudessa vaikuttanut valintapäätökseen. 

Tasa-arvolain syrjinnän kielto työhönotossa

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. 

Varusmiespalvelus on sukupuoleen liittyvä syy

Asevelvollisuuslain mukaan vain miehet ovat asevelvollisia. Varusmies- tai asepalveluksen huomioon ottaminen työntekijöitä valittaessa on välillisesti sukupuoleen liittyvä peruste, sillä vaikka myös naiset voivat nykyisin suorittaa asepalveluksen, koskee pakollinen asevelvollisuus vain miehiä. Aseelliseen palvelukseen astuvista valtaosa on miehiä.

Tasa-arvolain mukaan tasa-arvolaissa tarkoitettuna sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille. Tämä poikkeussäännös ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että miehiä kohdellaan muissa yhteyksissä epäedullisemmin asevelvollisuuden vuoksi. Varusmiespalvelukseen liittyvä epäedullinen menettely voi siten tulla arvioitavaksi tasa-arvolaissa tarkoitettuna syrjintänä. Tasa-arvovaltuutettu on esimerkiksi katsonut, ettei työhaastattelussa esitettyjä asevelvollisuutta koskevia kysymyksiä voi pitää yleensä tasa-arvolain mukaisena menettelynä. Varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamista koskevat kysymykset ovat työhönotossa sallittuja vain silloin, jos asevelvollisuuden suorittamisella voidaan todeta olevan työtehtävien hoidolle selvästi osoitettavaa merkitystä. Näin voi olla esimerkiksi joissakin puolustusvoimien tehtävissä.

Asian arviointia

Asiassa oli ensin arvioitava, voitiinko A:ta pitää ansioituneempana tehtävään kuin tehtävään valittua B:tä tai toista valittua C:tä. Syrjintäolettama syntyy, jos syrjintää epäilevä työnhakija voi osoittaa olleensa tehtävään ansioituneempi kuin siihen valittu henkilö. Työnantajan tulisi syrjintäolettaman kumoamiseksi näyttää, että menettelylle oli jokin syy, joka ei liittynyt sukupuoleen.

Tehtävään oli valittu kaksi henkilöä, joista toinen (B) oli työnantajalle ennestään tuttu aiemman työskentelyn perusteella ja toinen (C) oli erittäin kokenut työntekijä. Tasa-arvovaltuutettu tarkasteli A:n ja B:n ansioita. Hakijoiden ansioituneisuutta verratessa on huomattava, että syrjintäolettamaa ei synny, jos kahden hakijan ansiovertailun kokonaisarviossa lopputulos on se, että työpaikan hakijat ovat siinä määrin tasavertaisia, että työnantaja olisi valinnassa voinut päätyä kumpaan tahansa heistä. Saadun selvityksen perusteella ei voitu katsoa, että A olisi ansioituneempi kuin tehtävään valitut henkilöt. Tällä perusteella tasa-arvovaltuutettu katsoi, ettei asiassa syntynyt syrjintäolettamaa. 

Työnantaja myönsi rekrytoinnista vastanneen henkilön toimineen yrityksen ohjeiden ja arvojen vastaisesti käyttäessään varusmiespalvelusta perusteluna työhönottopäätökselle. Työnantaja myös kertoi aikeestaan lisätä asevelvollisuuteen ja rekrytointisyrjintään liittyvää sisältöä esihenkilövalmennukseen.

31.12.2024