Syrjintäepäily kriisinhallintatehtäviin valitsemisessa (TAS 282/2021, annettu 31.8.2021)

Nainen A pyysi tasa-arvovaltuutetulta kannanottoa siitä, onko häntä syrjitty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (1986/609) kielletyllä tavalla, kun häntä ei ollut otettu huomioon henkilöstövalinnoissa kriisinhallintatehtäviin, vaikka hänellä on poliisin, perustason ensihoitajan ja henkivartijan koulutus. A:n mukaan miesten koulutuksella tai taustalla ei sen sijaan tunnu olevan mitään merkitystä, vaikka haussa nimenomaan sanotaan, että tehtäviin valitaan parhaiten soveltuva henkilö. 

Asian arviointi

Tasa-arvovaltuutettu pyysi Porin prikaatilta selvityksen asiasta. Porin prikaati totesi selvityksessään muun muassa, että Porin prikaati pyrkii sijoittamaan Maavoimien sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin sekä naisia että miehiä tasapuolisuus huomioiden, ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Selvityksen mukaan A:n siviili- ja sotilaskoulutus ja kokemus sotilaallisista kriisinhallintatehtävistä on niin laaja ja monipuolinen, että häntä vähemmän ansioituneita miehiä on mahdollisesti valittu viimeisen vuoden aikana kriisinhallintapalvelukseen. 

Tehtävävalinnoissa pääkriteerinä on kelpoisuusvaatimuksien täyttäminen. Tilanteissa, joissa kahden kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan ansiot ovat saman tasoisia, tehdään valinnat muiden valintaperusteiden avulla. Tällöin esimerkiksi ensikertalaiset ovat etusijalla. Aiemmin kriisinhallintatehtävässä palvelleiden osalta arvioidaan edellisen tehtävän jälkeistä palautumisaikaa kotimaassa. Ansioiltaan samantasoisten hakijoiden välillä valintaa ei tehdä sukupuolen perusteella eikä hakijoista laadita ansiovertailua miesten ja naisten välillä. 

Tasa-arvovaltuutettu katsoi ottaen huomioon sen mitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa on säädetty, että tasa-arvolain työhönottoa koskevia säännöksiä voidaan soveltaa jäljempänä kuvatuin tavoin valittaessa henkilöitä kriisinhallintatehtäviin.  

Porin prikaatin selvityksessä todettiin, että ansioiltaan samantasoisten hakijoiden välillä valintaa ei tehdä sukupuolen perusteella eikä hakijoista laadita ansiovertailua miesten ja naisten välillä. 

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että tasa-arvolaki velvoittaa työnantajan tekemään ansiovertailun, kun hakijoina on molempia sukupuolia, mutta tasa-arvolaissa ei vaadita, että työhönotossa noudatettaisiin joitakin tiettyjä muodollisuuksia. Tasa-arvolain tarkoituksena ei ole muuttaa ansiovertailussa hyväksyttyjä tai yleisesti käytettyjä tapoja tai käytäntöjä, kunhan ne eivät syrji ketään sukupuolen perusteella. 

Tasa-arvovaltuutettu on suositellut, että ansiovertailu tehtäisiin kirjallisesti. Kirjallinen ansiovertailu varmistaa sen, että eri sukupuolta olevien hakijoiden kaikki ansiot tulevat huomioon otetuiksi haastatteluvalintoja sekä lopullista valintapäätöstä tehtäessä. Ansioiden vertaileminen kirjallisesta yhteenvedosta on myös helpompaa ja luotettavampaa kuin pelkästään hakuasiakirjojen perusteella tapahtuva arviointi. Kirjallisesti laadittu ansiovertailu helpottaa myös valintamenettelyn todentamista jälkikäteen ja edistää näin menettelyn läpinäkyvyyttä. Tasa-arvolain perusteella ei voida kuitenkaan vaatia nimenomaan kirjallisen ansiovertailun tekemistä.

Arvioinnilla pyritään toteamaan hakijan sellaiset tiedot, kokemukset, valmiudet jne., joilla on objektiivista merkitystä kyseisen toimen kannalta. Arvioinnissa käytetään alalla hyväksyttyjä periaatteita, joiden on oltava ulkopuolisellekin selitettäviä ja järkiperäisiä. Tietoa saadaan hakijoiden todistuksista ja muista asiakirjoista. Työnantajan subjektiivinen käsitys jonkun koulutuksen paremmuudesta saattaa johtaa 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen sukupuolisyrjintään, ellei koulutuksella voida katsoa olevan objektiivista meriittiarvoa. Työtehtävien laatu ja kullakin alalla vallitsevat tavat määrittelevät sen, mitä vertailussa otetaan huomioon. 
Lopullinen ansiovertailu on kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon osa-alueista saadut tulokset.

Tässä tapauksessa työnantaja on todennut, että A:ta vähemmän ansioituneita hakijoita on todennäköisesti valittu kriisinhallintatehtäviin. A tai Porin prikaati eivät kuitenkaan ole nimenneet sellaista verrokkia, joka olisi tullut valituksi vähemmän ansioituneena kuin A. Mikäli sellainen verrokki voitaisiin nimetä, asiassa syntyisi syrjintäolettama. Syrjintäolettaman kumotakseen työnantajan on näytettävä, että menettelyyn on tasa-arvolaissa edellytetty hyväksyttävä syy. 

Tässä tapauksessa Porin prikaati on selvittänyt, että tehtävävalinnoissa pääkriteerinä on kelpoisuusvaatimuksien täyttäminen. Tilanteissa, joissa kahden kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan ansiot ovat saman tasoisia, tehdään valinnat muiden valintaperusteiden avulla. Tällöin esimerkiksi ensikertalaiset ovat etusijalla. 

Lisäksi selvityksessä todetaan, että aiemmin kriisinhallintatehtävässä palvelleiden osalta arvioidaan edellisen tehtävän jälkeistä palautumisaikaa kotimaassa. Selvityksen mukaan A on palvellut kolmessa eri tehtävässä kotiutuen viimeisimmästä tehtävästä toukokuussa 2020. Psykososiaalisen tuen ja sotilaan toimintakyvyn näkökulman perusteella henkilön olisi hyvä palautua vaativasta kriisinhallintapalveluksesta kotimaassa riittävän ajan ennen seuraavaa kriisinhallintatehtävää. Yleisenä periaatteena voidaan pitää sitä, että henkilön tulisi palautua kotimaassa aina vähintään yhtä pitkään kuin hänen palveluksensa kriisialueella on kestänyt. Henkilöstösuunnittelussa useampaan kertaan kriisinhallinnassa palvelleiden osalta tavoitellaan kuitenkin noin kahden vuoden palautumisaikaa eri palvelusjaksojen välillä. 

Porin prikaati totesi, että toimintavalmiudessa on ollut vuonna 2020 keskimäärin 1557 henkilöä ja tästä määrästä noin kolmasosa on päässyt sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään. Näin ollen osa halukkaista ei koskaan pääse kriisinhallintatehtävään.  

Ottaen huomioon Porin prikaatin selvityksen tasa-arvovaltuutettu katsoi, että kriisinhallintatehtävään valitseminen ei ole luonteeltaan täysin verrattavissa tavalliseen työhönottoon. Kokemusta kriisinhallintatehtävästä on tarkoitus myös antaa mahdollisimman monelle halukkaalle, minkä vuoksi ensikertalaiset ovat etusijalla. Kriisinhallintatehtävät katsotaan lisäksi niin raskaiksi, että niihin valittavilta henkilöiltä edellytetään tietyn pituista palautumisaikaa ennen seuraavaan tehtävään määräämistä.

Sen vuoksi tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että Porin prikaati on esittänyt hyväksyttäviä syitä sille, miksi A ei ole tullut valituksi kriisinhallintatehtävään vuonna 2020. A:ta ei näin ollen ole syrjitty tehtävän täytössä.

20.09.2021