Valikko

Syrjintä perhevapaan perusteella vakituisen tehtävän täytössä (TAS 11/2020, annettu 23.3.2020)

Syrjintä perhevapaan perusteella vakituisen viran täytössä (TAS 11/2020, annettu 23.3.2020)

Tasa-arvovaltuutettuun otti yhteyttä henkilö (A), joka epäili tulleensa syrjityksi työhönottotilanteessa perhevapaan perusteella. A oli työskennellyt kansainvälisten asioiden koordinaattorin tehtävässä määräaikaisessa työsuhteessa perhevapaan sijaisena. Vajaan puolen vuoden kuluttua A:n työsuhteen päättymisestä sama tehtävä, jota hän oli sijaisena hoitanut, tuli haettavaksi vakituisena. A haki avoinna ollutta tehtävää. A oli äitiysvapaalla, eikä olisi voinut aloittaa tehtävässä heti, joten hän kertoi olevansa käytettävissä työhön vajaan vuoden päästä syyskuussa. A:ta ei kutsuttu haastatteluun eikä valittu tehtävään. A:n kysyessä syytä tähän, hänelle ilmoitettiin, että työnantaja tarvitsi tehtävään sopivan henkilön, joka voisi aloittaa heti.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi työnantajalta selvitystä asiassa. Työnantaja ilmoitti yhtenä tehtävän valintaperusteena olleen ajankohta, jolloin hakija pystyisi aloittamaan työt. Yrityksellä oli tarve saada sopiva henkilö aloittamaan jo seuraavan vuoden tammikuun alussa. Tämän vuoksi hakuilmoituksessa oli mainittu, että tehtävä täytetään sopivan henkilön löydyttyä. A oli ilmoittanut hakemuksessaan olevansa käytettävissä tehtävään seuraavan vuoden syyskuusta alkaen. Työnantaja myönsi olleensa tietoinen A:n perhevapaasta, mutta kiisti perhevapaan vaikuttaneen valintapäätökseen.  Perusteena sille, miksei A:ta ollut valittu kyseiseen tehtävään, työnantaja ilmoitti valinneensa tehtävään mielestään sopivimman henkilön, jolla tehtävä oli täytettävissä työnantajan tarpeen mukaisesti, eli heti kun mahdollista.

Tasa-arvolain syrjinnän kielto työhönotossa

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan.

Raskaana tai perhevapaalla olevaa henkilöä tulisi lähtökohtaisesti kohdella työhönotossa samalla tavalla kuin muita hakijoita. Häntä ei esimerkiksi saa jättää valitsematta työtehtävään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Äitiysvapaasta tai sijaisen hankkimisesta työnantajalle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset eivät ole tasa-arvolain mukaisia hyväksyttäviä syitä syrjäyttää henkilöä työhönotossa. Hyväksyttävänä syynä ei voida yleensä pitää myöskään sitä, että henkilö ei raskautensa tai perhevapaansa vuoksi voi käytännössä hoitaa itse tehtäviään, vaan hänelle tarvitaan sijainen. Työntekijälle voidaan ottaa perhevapaan ajaksi sijainen, ja vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa on välttämätöntä, että sama henkilö suorittaa työn alusta loppuun.

Käytännössä syrjintäasian arviointi työhönottotilanteessa edellyttää ansiovertailun tekemistä tehtävään valitun ja syrjintää epäilevän välillä. Jos syrjintää epäilevä työnhakija voi osoittaa olleensa tehtävään ansioituneempi kuin siihen valittu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö, syntyy syrjintäolettama. Jos hakija on ollut raskaana tai perhevapaalla kyseisenä ajankohtana, voi vertailukohteena olla myös samaa sukupuolta oleva henkilö. Syrjintäolettaman syntymiseksi raskaus- ja perhevapaatilanteissa edellytetään lisäksi, että työnantaja on tiennyt työntekijän raskaudesta tai perhevapaasta.

Asian arviointi

Asiassa oli ensin arvioitava, voitiinko A:ta pitää ansioituneempana tehtävään kuin tehtävään valittua B:tä. Tasa-arvovaltuutettu tarkasteli A:n ja B:n ansioita. Vaikka tasa-arvovaltuutettu ei tehnyt asiassa varsinaista ansiovertailua, saadun selvityksen perusteella A vaikutti olevan työkokemuksensa perusteella B:tä ansioituneempi kyseiseen tehtävään.

Työnantaja oli jättänyt ansioituneemman A:n valitsematta tehtävään tietäen, että tämä oli perhevapaalla. Asiassa syntyi siten syrjintäolettama. Syrjintäolettaman kumotakseen työnantajan olisi osoitettava, että A:n valitsematta jättämiselle oli ollut muu, hyväksyttävä syy kuin tämän perhevapaa.

Perusteena sille, miksi A:ta ei ollut valittu tehtävään, työnantaja oli ilmoittanut, että oli valinnut sopivimman henkilön, jolla tehtävä oli täytettävissä työnantajan tarpeen mukaan mahdollisimman pian. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan työnantaja oli siis perustellut A:n valitsematta jättämistä ennen kaikkea sillä, ettei tämä voinut aloittaa työssä heti seuraavan vuoden tammikuussa, vaan vasta syyskuusta alkaen. Tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan nyt kyseessä olevassa työtehtävässä ei ollut kyse sellaisesta erittäin poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa olisi välttämätöntä, että sama henkilö suorittaisi työn alusta loppuun. Työnantajan perustetta jättää A valitsematta työhön sen takia, ettei hän ollut voinut aloittaa työssä heti tammikuussa, ei voitu pitää tasa-arvolain tarkoittamana hyväksyttävänä perusteena syrjäyttää hänet työhönotossa.

Työnantaja ei esittänyt muuta, esimerkiksi A:n sopivuuteen tai soveltuvuuteen liittyvää syytä jättää hänet valitsematta tehtävään. Näin ollen tasa-arvovaltuutettu katsoi työnantajan syrjineen A:ta tasa-arvolain vastaisesti tämän perhevapaan perusteella.

Hakijoiden välinen ansiovertailu, näytön arviointi ja syrjintäasian lopullinen ratkaiseminen tapahtuvat viime kädessä käräjäoikeudessa työntekijän työnantajaa vastaan mahdollisesti nostaman hyvityskanteen käsittelyn yhteydessä, jos osapuolet eivät pääse asiasta muuten sovintoon.

08.10.2020