Raskauden ja perhevapaan vaikutus määräaikaisen tehtävän jatkumiseen (TAS 320/2023, annettu 5.7.2023)

Nainen A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty tasa-arvolain kieltämällä tavalla, kun hänen määräaikaisuuttaan ollut jatkettu perhevapaan jälkeen. A oli työskennellyt keskussairaalan erikoislääkärin sijaisena ketjutetuissa ja katkeamattomissa määräaikaisissa virkasuhteissa. Viimeinen määräyskirja annettiin siten, että se oli voimassa perhevapaan loppuun asti ja päättyi hoitovapaan alkaessa. Ennen perhevapaalle jäämistä A oli kertonut esihenkilölleen toivovansa, että voisi palata samoihin tehtäviin perhevapaansa jälkeen. Hänelle ei kuitenkaan tarjottu töitä perhevapaan jälkeen.

Asian arviointi

Tasa-arvolain lähtökohtana on, että työntekijää tulisi kohdella samalla tavalla kuin häntä kohdeltaisiin, jos hän ei olisi raskaana tai perhevapaalla. Häntä ei tulisi asettaa raskauden tai perhevapaiden vuoksi muita huonompaan asemaan. Määräaikaista palvelussuhdetta ei voi rajoittaa kestämään vain raskaus- tai vanhempainvapaan alkuun eikä määräaikaista palvelussuhdetta saa jättää raskauden tai perhevapaan takia jatkamatta, jos kyseinen työ jatkuu.

Työntekijän työsuhteen jatkumisen rajoittamisella tarkoitetaan myös määräaikaisten työsopimusten uusimatta jättämistä. Jos työnantajalla on ollut tieto työntekijän raskaudesta, työnantaja voi joutua osoittamaan, että raskaus ei ole vaikuttanut määräaikaisuuden jatkamiseen, vaan siihen on ollut muu, tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy.

A:n määräaikaisuus ei ollut sidottu kenenkään tietyn viranhaltijan sijaisuuteen. Työnantaja viittasi organisaation ohjeistukseen, jonka mukaan äitiys- ja vanhempainvapaalle jäävän virkamääräystä jatketaan äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi. Lisäksi työnantaja vetosi koronapandemiasta johtuvaan tuotannolliseen syyhyn; potilaita oli ollut tavallista vähemmän ja siten myös töitä vähemmän tarjolla. Työnantajan mukaan A:lle ei ollut tästä syystä tarjottu määräaikaisuuden jatkoa perhevapaan jälkeen. 

Työnantajan selvityksen perusteella jäi epäselväksi, onko työnantajan käytäntönä ollut jatkaa määräaikaisia palvelussuhteita kysymällä työntekijältä kiinnostusta tai automaattisesti vai olisiko määräaikaisuuden jatkamiseksi edellytetty A:lta ilmoitusta kiinnostuksestaan. A kertoi, että oli ennen perhevapaalle jäämistään ilmoittanut esihenkilölle kiinnostuksestaan jatkaa työtä perhevapaan jälkeen.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että keskussairaala on syrjinyt A:ta päättämällä ennalta, että A:n virkasuhde päättyy perhevapaan loppuessa. Siten syynä määräaikaisen viransijaisuuden jatkamatta jättämiselle on ollut A:n raskaus ja perhevapaa. Työnantaja ei ole näyttänyt, että sillä olisi ollut hyväksyttävä syy olla jatkamatta A:n viransijaisuutta, sillä hänen sijaisuutensa ei ollut sidottu kenenkään tietyn viranhaltijan sijaisuuteen ja työvoiman tarve näyttää olleen jatkuvaa.

Tasa-arvovaltuutettu kehotti keskussairaalaa päivittämään ohjeistustaan tasa-arvolain mukaiseksi siten, ettei palvelussuhteiden kestoaikoja sidota perhevapaisiin.

05.07.2023