Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle koskien ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022 vp.) (TAS 205/2022, annettu 27.4.2022)

Tasa-arvovaltuutettu oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana ajankohtaisselonteosta 29.4.2022. Tasa-arvovaltuutettu käsitteli ajankohtaisselontekoa sukupuolten tasa-arvoon liittyvän toimivaltansa näkökulmasta.

Muuttunut turvallisuustilanne perus- ja ihmisoikeuksien kannalta

Turvallisuusympäristön muutosta koskevassa ajankohtaisselonteossa tuodaan selkeästi esiin Suomen sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja noudattamiseen.  Selonteossa tuodaan esiin muun muassa informaatio- ja hybridivaikuttaminen keinoina, joilla pyritään vaikuttamaan mielipiteisiin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

Tasa-arvovaltuutettu on samaa mieltä selonteon kanssa, että yhteiskunnan vakauden kannalta on tärkeää, että tiedonsaanti toimii vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Avoimella ja aktiivisella viranomaisviestinnällä vahvistetaan yhteiskunnallista luottamusta, turvallisuutta ja osallisuutta. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että perus- ja ihmisoikeustoimijoilla sekä lainvalvontaviranomaisilla on riittävät toimintamahdollisuudet ja tarvittavat resurssit kaikissa olosuhteissa. 

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien viranomaisten resurssien rajallisuuden vuoksi tasa-arvovaltuutettu toivoo, että ministeriöt antaisivat hallinnonalojensa viranomaisille apua ja tukea muun muassa informaatio- ja hybridiuhkiin varautumiseen. Myös muu viranomaisyhteistyö on tässä keskeistä.

Turvallisuustilanteen vaikutusten arviointi sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta 

Vaikka väkivaltaiset kriisit ja sodat vaikuttavat kaikkia sukupuolia oleviin ihmisiin, on niillä usein myös sukupuolierityisiä vaikutuksia. Vuonna 2000 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus on nostanut konfliktien sukupuolittuneet vaikutukset kansainvälisen politiikan keskiöön. Päätöslauselman tavoitteina on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa, lisätä naisten ja tyttöjen suojelua ja oikeuksien toteutumista sekä heidän turvallisuuttaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat tavalla tai toisella kaikkiin Suomen kansalaisiin ja Suomessa oleviin henkilöihin. Turvallisuustilannetta ja erityisesti varautumiseen liittyviä kysymyksiä olisi tämän vuoksi hyvä tarkastella myös sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lisäksi myös sukupuolten tasa-arvoon ja/tai jotka edustavat monipuolisesti eri sukupuolia voisivat tuoda keskusteluun erilaisia ajankohtaisselontekoa täydentäviä näkökulmia. On toki ymmärrettävää, että nyt mahdollisesti tehtävien linjauksien ja ratkaisujen nopea aikataulu saattaa vaikeuttaa tätä.  

Niin aseellisten kriisien, selkkauksien ja sodan vaikutukset ovat erilaiset eri sukupuoliin. Vaikka enemmistö varsinaisissa taistelutehtävissä olevista on yleensä miehiä, vaikuttavat aseelliset konfliktit usein naisten, tyttöjen ja sukupuolivähemmistöjen asemaan niitä heikentävästi. Häirintä, seksuaalinen väkivalta ja muut erilaiset siviileihin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä sodankäynnissä, ja esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa käytetään myös sodankäynnin keinona. Varautumisen yhteydessä olisikin syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten erilaisissa tilanteissa pystyttäisiin auttamaan ja tukemaan parhaiten eri syistä haavoittuvassa asemassa olevia. 

Sodassa ja konfliktitilanteissa naiset osallistuvat moniin yhteiskunnan kriittisten toimintojen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tai huoltovarmuuden, ylläpitämiseen hoitaen samalla myös lapsia, iäkkäämpiä tai muutoin hoivan tarpeessa olevia henkilöitä. Varautumista koskevissa suunnitelmissa olisi hyvä pohtia myös sitä, miten erilaisissa tilanteissa saataisiin turvattua parhaiten erilaisten perheiden ja työ- ja muiden yhteisöjen selviäminen. 

Tasa-arvovaltuutettu haluaa kiinnittää huomiota myös informaatiovaikuttamiseen, jolla voidaan pyrkiä vähentämään yhteiskunnan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lisätä esimerkiksi joihinkin ryhmiin liittyviä ennakkoluuloja. Selonteossa nostetaan esiin maahanmuuttajiin kohdistuvat viharikokset, mutta myös esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluviin voidaan kohdistaa vihapuhetta ja viharikoksia, jotka voivat vahvistaa jakolinjoja yhteiskunnan sisällä. Samoin esimerkiksi naispuolisiin tutkijoihin, poliitikkoihin ja journalisteihin kohdistuvalla sukupuolittuneella vihapuheella voidaan pyrkiä ohjaamaan näiden toimintaa ja yhteiskunnallista keskustelua. 

Maanpuolustusvelvollisuus

Perustuslain (731/1999) 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Asevelvollisuuslaki (1438/2007) puolestaan täsmentää tätä siten, että jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (285/20222) täydentää asevelvollisuuden kokonaisuutta. 

Parlamentaarinen komitea on jo aiemmin selvittänyt yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:91).  Komitea ehdottaa muun muassa kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokkaan, siviilipalvelusjärjestelmän kytkemistä kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen. Lisäksi myös naisille ehdotetaan avattavaksi mahdollisuus siviilipalvelukseen. 

Maanpuolustuksen järjestäminen on periaatteellisesti merkittävä sukupuolten tasa-arvoa koskeva asia. Tämän vuoksi on tärkeänä, että kaikissa maanpuolustusta koskevissa ratkaisuissa ja mahdollisessa tulevassa kehittämistyössä huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen. 

Sotaa Ukrainasta pakenevien asema ja risteävä syrjintä

Ajankohtaisselonteossa käsitellään myös sotaa Ukrainasta pakenevien vastaanottamista. Pakolaiset saattavat kokea monenlaista syrjintää. Esimerkiksi sukupuoli yhdistettynä pakolaisuuteen tai maahanmuuttajataustaan saattaa synnyttää risteävän syrjinnän tilanteita ja kokemuksia esimerkiksi palveluissa ja myöhemmin myös työelämässä. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa kiinnitetään huomiota risteävään syrjintään, mikä korostaa myös viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön tarpeellisuutta.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä (pdf).

29.04.2022