Hyppää sisältöön

Lausunto perhevapaauudistuksesta (TAS 109/2021, annettu 1.4.2021)

Tasa-arvovaltuutettu on tuonut esiin perhevapaauudistuksen toteuttamisen tärkeyden jo aiemmin, muun muassa eduskunnalle antamassaan kertomuksessa 2018 (K 22/2018 vp.). Erityisen tärkeänä tasa-arvovaltuutettu on pitänyt isille kiintiöityjä perhevapaita ja joustavuuden lisäämistä perhevapaiden käyttämisessä. On tärkeää, että erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tarpeet ja tilanteet huomioidaan mahdollisimman hyvin perhevapaajärjestelmässä.  Nämä seikat on huomioitu suurelta osin hallituksen esitysluonnoksessa, mikä on positiivista. 

Jopa puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämäyhteydenotoista on liittynyt syrjintään raskauden tai perhevapaiden perusteilla. Yhteydenotot koskevat erityisesti naisilla määräaikaisten palvelussuhteiden jatkamatta jättämistä. Vaikka työntekijä olisi ollut monessakin peräkkäisessä työsuhteessa, työsuhdetta ei jatketa raskauden tultua ilmi tai henkilön ilmoitettua perhevapaalle jäämisestään. Uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää puuttua tähän epäkohtaan.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen tärkeää

Uudistuksen tavoite, jonka mukaan isät pitäisivät nykyistä suuremman osan perhevapaista, on erittäin kannatettava. Perhevapaiden käytön epätasainen jakautuminen vaikuttaa merkittävästi sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen erityisesti työelämässä. Sukupuolten palkka- ja eläke-eron taustalla vaikuttaa osaltaan perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja sen naisille aiheuttamat urakatkokset. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan perhevapaiden ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien ja ylipäätään naisten ja miesten välillä edistäisi sekä sukupuolten tasa-arvoa että perheiden hyvinvointia kokonaisuudessaan. Tasa-arvovaltuutetun mielestä vanhempainvapaiden tasa-arvoisemman jakautumisen kannalta on erityisen tärkeää isille suunnattu, ei-siirrettävä kiintiö. Tasa-arvovaltuutetun mielestä uudistuksessa on hyvää se, että kummallekin vanhemmalle on kiintiöity oma osuus vanhempainvapaasta.

Keskeinen syy siihen, miksi tasa-arvovaltuutettu on kannattanut perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, on ollut raskauteen ja vanhemmuuteen perustuvan syrjinnän yleisyys Suomen työmarkkinoilla. Raskaus- ja perhevapaasyrjintää esiintyy tasa-arvovaltuutetun havaintojen mukaan kaikkialla työelämässä ja kaikilla sektoreilla. 

Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan olisi myös tarpeen selvittää, miten sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahoja koskevissa säännöksissä otettaisiin paremmin huomioon se, että raskaus vaikeuttaa erityisesti naisten ansiomahdollisuuksia ja työllistymistä. Äidin taloudellisen aseman kannalta olisi tärkeää, että äiti saisi valita päivärahan maksuperusteeksi esimerkiksi joko raskautta edeltäneiden 12 kuukauden tulot tai perhevapaata edeltäneiden 12 kuukauden tulot.  

Esitykseen sisältyy ehdotus osittaisesta vanhempainvapaasta. Tasa-arvovaltuutetun mielestä on hyvä, ettei enää edellytettäisi molempien vanhempien osa-aikatyön tekemistä ja ettei edellytettäisi osa-aikatyötä koskevalta sopimukselta vähimmäispituutta. Tämä lisää osaltaan joustavuutta perhevapaiden pitämiseen ja on siten erittäin kannatettavaa. Osittaisen vanhempainvapaan houkuttelevuutta lisäisi myös se, jos vapaan voisi jakaa pidettäväksi esimerkiksi kahtena päivänä. 

Uudistus huomioitava myös virka- ja työehtosopimuksissa

Vaikka ehdotetulla uudistuksella olisi pääosin myönteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon ja erityisesti naisten työmarkkina-aseman kannalta, se voi myös heikentää naisten ja miesten palkkatasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu näkee uudistuksen ongelmallisena erityisesti virka- ja työehtosopimuksissa tällä hetkellä sovittujen palkallisten äitiysvapaiden kannalta.  

Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu palkallisen äitiysvapaan pituudeksi pääsääntöisesti joko kolme kuukautta tai 72 arkipäivää. Palkallinen äitiysvapaa on huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi palkallinen isyysvapaa vastaavissa virka- ja työehtosopimuksissa. Käytäntö on ollut mahdollinen, koska palkallisella äitiysvapaalla olevat naiset ja isyysvapaalla olevat miehet eivät ole sillä tavalla verrannollisessa asemassa keskenään, että äitiys- ja isyysvapaan palkallisuuden eroissa olisi kyse tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä. Tähän on vaikuttanut myös se, että äitiys- ja isyysvapaan saamisen kriteerit sekä niiden tarkoitus ovat erilaisia. Äitiysvapaan tarkoituksena on ollut turvata äidin toipuminen raskaudesta ja synnytyksestä sekä hänen toimeentulonsa tältä ajalta. Isyysvapaan tarkoituksena sen sijaan on ollut lapsen hoitaminen sekä lapsen ja isän välisen suhteen vahvistaminen. Sen sijaan vanhempainvapaan ajalta työnantaja ei voisi syyllistymättä syrjintään maksaa palkkaa pelkästään naisille, koska äideillä ja isillä on yhtäläinen oikeus jäädä vanhempainvapaalle.

Tasa-arvovaltuutettu kantaa erityistä huolta uudistuksen vaikutuksesta äitien taloudelliseen asemaan, koska perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset tulevat heijastumaan väistämättä myös virka- ja työehtosopimuksiin. Näin ollen työsuhteessa olevien äitien taloudellinen asema voisi heikentyä, mikäli palkalliset perhevapaat lyhenisivät nykyisestä. Tätä ei myöskään korvaisi raskausrahakaudelta ja vanhempainpäiviltä saatu korotettu päiväraha.  Uudistuksen vaikutusarvioinnissa ei ole pohdittu virka- ja työehtosopimuksien muutoksien vaikutuksia äitien asemaan. 

Hallituksen esityksessä ei ole käsitelty sairausvakuutuslain sekä virka- ja työehtosopimuksien välistä suhdetta. Uudistuksen perusteluista ja vaikutusarvioinnista on jätetty tämä näkökulma huomiotta, mikä on erittäin valitettavaa, koska virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu monista perhevapaisiin liittyvistä asioista. Perhevapaajärjestelmän uudistuksella ja erityisesti sairausvakuutuslain perhevapaita koskevalla sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia näihin sopimuksiin ja sitä kautta esimerkiksi perhevapaita pitävien vanhempien ja perheiden taloudelliseen asemaan.

Sukupuolivaikutusten arviointia tarvitaan perhevapaauudistuksen valmistelussa

Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan hallituksen esitys ja sen vaikutuksien arviointi vaatii vielä jatkovalmistelua ja tarkempaa vaikutusten arviointia. Uudistuksen vaikutuksia on syytä tarkastella avoimesti erityisesti sukupuolten ja eri perhemuotojen sekä tasa-arvolain syrjintäsäännöksien näkökulmasta. Esitys muuttaa voimassa olevaa perhevapaajärjestelmärakennetta kokonaisuudessaan, minkä vuoksi nykytilan ja ehdotettujen muutosten vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, ettei uudistuksen seurauksena tapahtuisi heikennyksiä suomalaiseen tasa-arvokehitykseen eikä äitien tai isien asemaan. Osana sukupuolivaikutusten arviointia on tärkeää arvioida uudistuksen vaikutuksia kokonaisuudessaan yhtäältä äitien ja toisaalta isien kannalta.
 

22.04.2021