Lausunto maalittamisen rikosoikeudellista sääntelyä koskevaan oikeusministeriön arviomuistioon (TAS 530/2022, annettu 31.10.2022)
Oikeusministeriö on avannut lausunnoille muistion, jossa arvioidaan rikoslainsäädännön muutosten tarpeellisuutta maalittamisen sääntelemiseksi. Maalittamisen säätämistä rikokseksi pidetään arviomuistiossa perusteltuna. Rangaistavaksi tulisi maalittamisen käynnistäminen ja siihen osallistuminen. Maalittaminen olisi virallisen syytteen alainen rikos.
Tasa-arvovaltuutettu tukee arviomuistion johtopäätöstä maalittamisen rikosoikeudellisen sääntelyn tarpeellisuudesta ja katsoo, että sen kriminalisointia omana rikosnimikkeenään tulee edistää. Maalittamisen kriminalisoinnilla voi olla yleisestävä vaikutus. Se tarjoaisi suojaa tekojen kohteena olevalle yksilölle ja edistäisi perusoikeuksien toteutumista. Muutosehdotuksella tavoitellaan myös demokratian toimintaedellytysten, viranomaistoiminnan, tutkimustoiminnan ja vapaan tiedonvälityksen toiminnan turvaamista.
Sukupuolinäkökulma olennainen ilmiön tarkastelussa
Tasa-arvovaltuutettu pitää valitettavana, että maalittamisen sukupuolittunutta luonnetta ei oteta arviomuistiossa huomioon, kun käsitellään ilmiönä yleisesti, eri ammattiryhmien osalta ja kun perustellaan ehdotettuja lainmuutoksia.
Maalittamisen torjunta edellyttää ilmiön sukupuolistuneisuuden tarkastelua sekä sukupuolistuneen väkivallan sekä rodullistamisen yhteyden tunnistamista. Sukupuolinäkökulman puuttuminen lainsäädännön muutostarpeita arvioivasta työstä voi heijastua mahdollisten maalittamisrikosten käsittelyyn ja seurantaan.
Laaja-alaisten vaikutusten arviointi on keskeinen osa laadukasta lainvalmisteluprosessia. Arviointimuistiossa käsitellään lainsäädäntöehdotusten yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Käsittely ei kuitenkaan kata sukupuolivaikutuksia. Sukupuolivaikutusten arviointi tulisi tehdä osana kaikkea lainvalmistelua ja siihen liittyvää ennakollista valmistelua.
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että tasa-arvolaki (609/1986) asettaa viranomaiselle velvollisuudeksi edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Viranomaisen velvollisuudet koskevat läpileikkaavasti valtioneuvoston toimintaa ja siten myös lainvalmisteluprosesseja.
Tasa-arvovaltuutettu on eduskunnalle antamissaan kertomuksissa (K 22/2018 vp ja K 1/2022 vp) suositellut, että kaikkeen vihapuhetta ja -rikoksia koskevaan tutkimukseen ja toimenpiteisiin sisällytetään sukupuolinäkökulma.
Sukupuoleen perustuva systemaattinen häirintä ja vihapuhe
Sukupuoleen perustuva häirintä, seksuaalinen häirintä ja naisviha ovat rakenteellisia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka murentavat toimivan demokratian edellytyksiä.
Ahdistelu, häirintä, vihapuhe, vaino, maalittaminen ja seksuaaliväkivalta näyttäytyvät keskimäärin erilaisina ilmiöinä, kun tarkastellaan naisia ja miehiä tekijöinä ja tekojen kohteina. Naisten aktiivisuuteen esimerkiksi toimittajina, tutkijoina ja poliitikkoina yhteiskunnallisessa keskustelussa kohdistuu miehiä useammin seksuaalirikoksella uhkaamista. Naiset raportoivat myös päättäjinä kokevansa sukupuoleensa liittyvää vihapuhetta miehiä useammin. Se voi vähentää naisten aktiivista osallistumista, ja siten kaventaa yhteiskunnallisen päätöksenteon edustuksellisuutta.
Suomen ihmisoikeusvelvoitteet, Euroopan unionin aloitteet sekä kansalliset tasa-arvo- ja ihmisoikeuspoliittiset asiakirjat tulisi ottaa huomioon jatkovalmistelussa
Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa (VNS 5/2022 vp) on esitetty Suomen kansalliseksi tavoitetilaksi se, etteivät sukupuoleen perustuva syrjintä tai vihapuhe rajoittaisi kenenkään ilmaisuvapautta ja osallistumista yhteiskunnan toimintaan.
Selonteon henki on yhdenmukainen Euroopan unionin viimeaikaisten aloitteiden kanssa. Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään naisvihan vihapuheen muotoihin ja naisvihamieliset pahoinpitelyt viharikoksiin (Euroopan parlamentin päätöslauselma 2022/C 251/01).
Maalittamista koskevaa rikosoikeudellista sääntelyä valmisteltaessa olisi hyvä ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (2022/0066 (COD). Myös Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät Suomelta toimia kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen ehkäisemiseksi.
Lausunto kokonaisuudessaan liitteenä.
24.11.2022
