Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholilain muuttamisesta (TAS/446/2024, annettu 20.8.2024)
Esityksen sukupuolivaikutukset
Peruslain (731/1999) 6 §:ssä säädetään muun muassa syrjintäkiellossa ja sukupuolten tasa-arvon
edistämisvelvollisuudesta. Viranomaisen velvollisuudesta edistää sukupuolten tasa-arvoa säädetään myös laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, eli tasa-arvolaissa).
Sukupuolivaikutuksien arviointi on keskeinen osa tasa-arvon edistämistä lainvalmistelussa. Sillä
tarkoitetaan muun muassa hallituksen esityksen vaikutusten arviointia etukäteen sukupuolten tasa-
arvon kannalta. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli jo uudistusta suunniteltaessa tiedetään, että
uudistus voi vaikuttaa eri tavoin sukupuoliin. Sukupuolivaikutusten arvioinnin merkitystä
korostetaan myös oikeusministeriön lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeessa.
Tasa-arvovaltuutettu pitää erittäin valitettavana sitä, että hallituksen esitysluonnoksessa on
laiminlyöty sukupuolivaikutuksien arviointi. Hallituksen esitysluonnoksessa toki mainitaan
sukupuolivaikutuksia muutamissa kohdissa, mutta esitykseen ei sisälly ehdotuksien
kokonaisvaltaisempaa tarkastelua sukupuolinäkökulmasta.
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan ehdotettu alkoholin tilaamisen salliminen lisäisi
alkoholihaittoja, mutta haitat kohdistuisivat suurelta osin eri tavoin miehiin ja naisiin. Olisi
toivottavaa, että hallituksen esitysluonnokseen sisällytettäisiin yhtä laaja-alaisesti tietoa uudistuksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kuin esimerkiksi (alkoholi)markkinoiden toimivuuteen tai yrityksien uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Esitysluonnoksessa korostettujen positiivisten (yritys)taloudellisten vaikutusten lisäksi tarvittaisiin tarkempia arviointeja lisääntyvän alkoholinkäytön yhteiskunnalle ja yksilöille aiheuttamista välittömistä ja välillisistä kustannuksista.
Seuraavissa kappaleissa tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota niihin hallituksen esitysluonnoksen kohtiin, joissa on käsitelty vaikutuksia sekä miesten että naisten osalta.
Esitys lisäisi miesten alkoholisairauksia ja alkoholikuolemia
Esitysluonnoksessa ei ehdoteta muutoksia alkoholilain 1 §:ssä säädettyyn lain tarkoitukseen. Lain
tavoitteena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin
liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle
aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi onkin hämmentävää, että esitysluonnoksen
mukaan ”tilaamisen helppous voisi siis lisätä joidenkin kuluttajien alkoholijuomien kulutusta”.
Esitysluonnoksessa myös todetaan, että ”vaikka suomalaisten säännöllinen alkoholin käyttö on
vähentynyt, edelleen vähintään viikoittain alkoholia käyttävien osuus oli vuonna 2023 miehillä 48
prosenttia ja naisilla 22 prosenttia”. Uudistuksen todetaankin hyödyttävän sitä merkittävää osaa
suomalaisista, jotka käyttävät alkoholia. Edellä sanotun perusteella voitaneen siis olettaa, että
ehdotetut muutokset lisäävät erityisesti miesten alkoholin käyttöä.
Hallituksen esitysluonnoksessa myös todetaan, että ”Suomessa alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin
kuolee asukaslukuun suhteutettuna ihmisiä yli kolmenkertainen määrä Ruotsiin ja Norjaan
verrattuna”. Vuonna 2022 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuoli yhteensä 1 664
henkilöä. Vaikka esitysluonnoksessa ei ole tarkasteltu alkoholiperäisiin tauteihin ja
alkoholimyrkytyksiin kuolleita sukupuolittain, on tästä löydettävissä lisätietoa esimerkiksi
Tilastokeskuksen tilastoista. Vuoden 2020 aikana noin 1 700 henkeä (eli 1 300 miestä ja 400 naista)
menehtyi alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen on vähentynyt voimakkaasti vuosien 2007–2017 välillä, mutta trendi on taittunut vuonna 2018.
Esitysluonnoksessa todetaankin, etteivät alkoholikuolemat ole vähentyneet odotusten mukaisesti
vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen jälkeen. Esitysluonnoksen mukaan
alkoholikuolleisuus on kasvanut erityisesti miesten kolmessa alimmassa tuloviidenneksessä. Näiden esitysluonnokseen sisältyvien arvioiden perusteella voitaneen arvioida, että eri väestöryhmien terveyden eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyisi. Haitalliset vaikutukset kohdistuisivat erityisesti miehiin ja alempiin sosiaaliryhmiin. Hallituksen esityksen sisältyvien ehdotuksien seurauksena miesten alkoholikuolleisuus voisi jopa lisääntyä.
Esitysluonnoksessa todetaan lisäksi, että alkoholi on myös monien sairauksien taustatekijä.
Esityksessä mainitaan tutkimuskirjallisuudessa havaitun, että alkoholin verkko-ostoksia sekä
toimituksia hyödyntävissä on keskimääräistä enemmän alkoholin riskikäyttäjiä. Alkoholijuomien
toimitus voikin johtaa joillain henkilöillä juomistilanteiden pitkittymiseen ja suurten alkoholimäärien juomiseen tilauskerralla. Edelleen esitysluonnoksen mukaan miehet kärsivät naisia huomattavasti useammin vakavista alkoholiongelmista, minkä vuoksi kotiinkuljetuksen alkoholihaitoista tulisi kokemaan useampi mies kuin nainen. Esityksessä ei kuitenkaan ole arvioitu näitä alkoholihaittoja tarkemmin sukupuolten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Esityksessä ei ole myöskään arvioitu, millaisia vaikutuksia ehdotuksella olisi esimerkiksi julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja julkisen talouden kantokykyyn.
Esitys lisäisi lähisuhdeväkivaltaa
Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan lisäksi, että alkoholi on merkittävä lähisuhdeväkivallan
taustatekijä ja että naiset kärsivät lähisuhdeväkivallasta miehiä useammin. Esitysluonnoksessa myös todetaan, että lähisuhdeväkivallan riskin arvioidaan kasvavan, mikäli esitys lisäisi alkoholikäyttöä kotiolosuhteissa. Edelleen esityksen mukaan lähisuhdeväkivallan tekijä on päihtynyt vajaassa puolessa väkivaltatilanteissa ja alkoholisidonnaisen lähisuhdeväkivallan seuraukset ovat usein vakavampia kuin ei-alkoholisidonnaisen. Esityksessä todetaankin, että ”esitys ei ainakaan ole omiaan vähentämään alkoholisidonnaista lähisuhdeväkivaltaa”.
Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että lähisuhdeväkivalta on tyypillistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa,
joka on Suomessa hyvin yleistä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan joka kolmas nainen ja joka
kuudes mies on elämänsä aikana kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua siitä. Erityisesti
naiset kokevat vakavaa ja jatkuvaa väkivaltaa. 2010-luvulla Suomessa on kuollut joka vuosi
keskimäärin 15 naista parisuhdeväkivallan seurauksena.
Lähisuhdeväkivalta on tyypillistä piilorikollisuutta. Suurin osa läheisissä suhteissa tapahtuneesta
väkivallasta ei tule milloinkaan minkään viranomaisen tietoon. Väkivaltaa ei ilmoiteta poliisille, eikä
siitä puhuta sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotoilla. Naisten ihmisoikeuksien näkökulmasta
kyseessä on vakava rakenteellinen sukupuolten tasa-arvon toteutumisen este.
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että Suomen ratifioimaan Istanbulin sopimukseen sisältyy valtion
nimenomainen velvollisuus suojella naisia väkivallalta. Istanbulin sopimus on ollut voimassa
Suomessa melkein kymmenen vuotta ja se edellyttää Suomelta aktiivisia toimia muun muassa
lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Sellaista lainsäädäntöä, joka toteaa sen lisäävän lähisuhdeväkivaltaa sen esitöissä, ei voi pitää Istanbulin sopimuksen velvoitteiden mukaisena.
Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu vakavia seurauksia ja merkittävää haittaa paitsi uhreille ja heidän
läheisilleen, niin myös yhteiskunnalle. Pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä
parisuhdeväkivallasta aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Todellisuudessa
terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat tätä vieläkin suuremmat. Lisäksi palveluja koskevia
kustannuksia aiheutuu muun muassa sosiaali- ja oikeuspalveluille.
Hallituksen esitysluonnoksen taloudellisista vaikutuksista
Hallituksen esitysluonnoksessa tyydytään toteamaan, että esityksellä voisi olla alkoholihaittojen
hoidosta sosiaali- ja terveyshuollolle aiheutuvia kustannuksia kasvattava vaikutus, mikäli lakiesitys
lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta tai alkoholin kulutusta runsaasti alkoholia käyttävien keskuudessa.
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että esimerkiksi hallituksen esityksessä alkoholilain 17 ja 26 §:n
muuttamiseksi (HE 7/2024) on kuvattu muun muassa alkoholin aiheuttamia välittömiä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle vuonna 2020. Haittakustannusten on arvioitu olevan 638,5–940,1 (milj. euroa). Tässä hallituksen esityksessä mainitaan, että 0,5–1 prosentin kasvu alkoholin tilastoidussa kulutuksessa johtaisi noin 10 miljoonaan euron kustannusten kasvuun, kun
tarkastellaan ainoastaan alkoholin aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Esityksessä myös todetaan, että välittömien kustannuksien alkoholi aiheuttaa erilaisia välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle, kuten esimerkiksi alkoholiehtoisten kuolemien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten aiheuttamat tuotantopanosmenetykset sekä työntekijöiden sairauspoissaolojen aiheuttamat menetykset työajassa. Esityksessä on käsitelty myös alkoholin lisäämää riskiä sairastua useasti vaikeasti hoidettaviin sairauksiin kuten muisti- ja erilaisiin syöpäsairauksiin. Esityksessä pidettiin todennäköisenä, että näistä sairauksista aiheutuvat välilliset kustannukset lisääntyvät kuormittaen sosiaali- ja palvelujärjestelmää kasvavan hoitotarpeen myötä.
Valmisteltaessa alkoholiin liittyvää lainsäädäntöä on välttämätöntä arvioida uudistuksista aiheutuvat kokonaistaloudelliset kustannukset ja niiden mahdollinen kasvu sekä vaikutukset julkiseen talouteen.
Jatkovalmistelusta
Hallituksen esitys liittyy vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen
yhteydessä. Esitysluonnoksen mukaan ehdotus perustuu pääministeri Petteri Orpon
hallitusohjelmaan ja sen useisiin alkoholikauppaa koskeviin markkinoiden avaamiseen ja kilpailun
lisäämiseen liittyviin lainsäädäntömuutoksiin.
Tasa-arvovaltuutettu esittää, että hallituksen esityksen antamista lykättäisiin ja jatkovalmistelussa
selvitettäisiin ja arvioitaisiin huolellisesti ehdotuksien vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon,
terveyteen ja hyvinvointiin sekä julkiseen talouteen, jotta nämä voitaisiin ottaa huomioon, mikäli
lakiesitys vietäisiin eduskuntaan.
04.09.2024
