Lausunto hallituksen selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (TAS 72/2021, annettu 9.3.2021)

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetun lausuntoa luonnoksesta hallituksen selonteoksi kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteon tavoitteena on kotoutumisen edistämisen kehittäminen kokonaisvaltaisesti huomioiden maahanmuuttajien erilaiset tarpeet, palvelujärjestelmä kokonaisuutena ja väestösuhteiden edistäminen. Tasa-arvovaltuutettu vastasi saamaansa lausuntopyyntöön sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. (1 §) Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. (4 §)

Naisten ja miesten työmarkkina-asemassa on monia tasa-arvon kannalta merkityksellisiä eroja. Työmarkkinoilla on kuitenkin myös muita jakoja. Naiset keskenään ja miehet keskenään eivät ole työmarkkina-asemaltaan homogeenisia. Eroavuuksia työhön osallistumismahdollisuuksien ja työntekijäaseman suhteen ei synnytä myöskään yksinomaan sukupuoli, vaan myös esimerkiksi maahanmuuttajatausta. Kun sukupuoli risteää tällaisten muiden tekijöiden kanssa, se voi synnyttää työelämässä risteävän syrjinnän kokemuksia ja ilmiöitä. Myös ne ovat suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo-ongelmia. Syrjintäkysymyksenä risteävä syrjintä rajautuu tasa-arvovaltuutetun toimivallan ulkopuolelle ja kuuluu yhdenvertaisuuslakia valvovien viranomaisten toimialaan. Tasa-arvovaltuutettu pitää kuitenkin tärkeänä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa kiinnitetään huomiota risteävään syrjintään, mikä korostaa myös viranomaisten yhteistyön tarpeellisuutta.

Tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä asiana, että kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeita koskevassa selonteossa on nostettu esille tasa-arvoon liittyviä asioita, kuten perhevapaiden käytön vaikutusta kotoutumisohjelman kestoon, maahanmuuttajataustaisten naisten kohtaamia työllisyysongelmia ja kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien tavoittamista työllisyysnäkökulmasta. Tasa-arvovaltuutettu pitää myös tärkeänä, että eduskunnan tammikuussa 2019 hyväksymässä kotouttamista koskevassa kannanotossa edellytetään maahanmuuttajanaisten asettamista erityiseksi kohderyhmäksi kotouttamispalveluissa.

Selonteossa on kuvattu, että kiusaamis- ja yksinäisyyskokemukset kasaantuvat maahanmuuttajataustaisille pojille. Tasa-arvovaltuutettu on huolissaan kyseisestä ilmiöstä ja pitää tärkeänä, että konkreettisia toimenpiteitä suunniteltaisiin ongelmiin puuttumiseksi. Muutoin kiusaamis- ja yksinäisyyskokemukset voivat johtaa monenlaisiin ongelmiin muun muassa koulutuksessa, työllistymisessä ja yhteiskunnasta syrjäytymisenä.

Maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistäminen

YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea (CEDAW-komitea) on viimeisimmässä Suomen määräaikaisraporttia koskevassa loppupäätelmässään esittänyt huolensa maahanmuuttajataustaisten naisten korkeasta työttömyysasteesta, matalasta palkkatasosta sekä vähäisestä osallisuudesta julkisessa ja poliittisessa elämässä. Komitea suositteli Suomea kiinnittämään erityistä huomiota näihin osa-alueisiin. (CEDAW/C/FIN/CO/7)

Perhevapaauudistuksessa tulee kiinnittää huomiota myös maahanmuuttajataustaisten perheiden erityisiin olosuhteisiin. Uudistus ei saa heikentää maahanmuuttajataustaisten naisten asemaa. Maahanmuuttajataustaisten naisten tilanteet vaihtelevat korkeasti koulutetusta heikossa asemassa olevaan. Olisi tärkeää, että perhevapaauudistuksesta tiedotetaan myös maahanmuuttajataustaisille perheille ja kannustetaan isiä käyttämään perhevapaita.

Parannetaan ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta maahanmuuttajille

CEDAW-komitea suositteli Suomea ryhtymään toimenpiteisiin, jotta maahanmuuttajataustaiset naiset tulisivat tietoisemmiksi omista oikeuksistaan, koulutukseen ja työmarkkinoille pääsystä, muista peruspalveluista sekä oikeussuojakeinoista. Komitea suositteli myös, että Suomessa selvitettäisiin laajemmin maahanmuuttajataustaisten naisten kokemaa syrjintää sekä yhteiskunnassa että heidän omissa yhteisöissään. Tilastotietoa tarvitaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyydestä ja terveydenhuollosta sekä heidän kokemistaan väkivallan muodoista, jotta moniperustaiseen tai risteävään syrjintään puututtaisiin. (CEDAW/C/FIN/CO/7)

Tasa-arvovaltuutettu on yksilöiden oikeussuojan toteutumisen kannalta keskeinen viranomainen syrjintäasioissa. Kyse on asiaryhmästä, jossa oikeudenkäynteihin liittyvä kuluriski nostaa herkästi yksilön kynnystä viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tasa-arvovaltuutetulla on lisäksi keskeinen rooli tasa-arvolain mukaisten edistämisvelvoitteiden valvonnassa.

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat ottaneet vain harvoin yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun. On oletettavaa, että he kärsivät mm. sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä vähintään yhtä paljon kuin valtaväestöön kuuluvat, joten heidän kohdallaan aliraportointi on erityisen suuri ongelma. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt olisivat tietoisia omista oikeuksistaan ja osaisivat kääntyä viranomaisten, kuten tasa-arvovaltuutetun puoleen.

Luodaan kotoutumisohjelma alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseksi

Tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä asiana, että perhevapaiden käyttö on huomioitu siten, että kotoutumisohjelman kestossa voidaan joustaa. Käytännössä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, että jokainen maahanmuuttajataustainen henkilö ja jokainen maahanmuuttajataustainen perhe on yksilöllinen erilaisine tarpeineen. Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, ettei perhevapaan käyttö vaikuta henkilön oikeuksiin ja etuihin, kuten kotoutumisohjelmaan, heikentävästi.

Vahvistetaan kumppanuuksia ja järjestöjen roolia

Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutuminen edellyttää kolmatta sektoria edustavien järjestöjen ja viranomaisten tiivistä yhteistyötä paikallistasolla. Erityisesti kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten naisten onnistuneen kotoutumisen kannalta. Siksi maahanmuuttajataustaisten naisten parissa työskentelevien järjestöjen resurssoinnin tulee olla riittävällä tasolla.

Kotoutumisen edistämisen suuntaviivat 2020-luvulle ja tiivistelmä askelista eteenpäin

Kotoutumislakia ja muuta lainsäädäntöä muuttaessa sukupuolivaikutuksien arvioinnin tekeminen on tarpeen. Myös raskauden ja perhevapaiden vaikutukset on otettava arvioinnissa huomioon. Sukupuolivaikutusten arviointia tehtäessä on huomioitava, että ihmisten asemaan vaikuttavat sukupuolen kanssa samanaikaisesti useat eri taustatekijät, kuten esimerkiksi maahanmuuttajatausta, ikä ja sosioekonominen asema.

09.03.2021