Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 (HE 154/2022 vp.) (TAS 474/2022, annettu 29.9.2022)
Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana 30.9.2022 hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 (HE 154/2022 vp.). Valtuutettu arvioi asiaa toimivaltansa mukaisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Tehokas lainvalvonta vaatii riittävät resurssit
Tasa-arvolain soveltamisala on yleinen. Lain soveltamisalan ulkopuolella jäävät ainoastaan perheenjäsenten väliset ja yksityiselämän piiriin kuuluvat suhteet sekä uskonnonharjoitukseen liittyvä toiminta. Tasa-arvovaltuutetulle tulevat yhteydenotot, tietopyynnöt ja käsiteltäväksi tulevat syrjintäepäilyt koskevatkin hyvin monenlaisia aiheita ja kysymyksiä, joskin valtuutetun työssä painottuvat voimakkaasti työelämään liittyvät syrjintäepäilyt.
Vuodesta 2005 lähtien on toteutettu useita tasa-arvolain uudistuksia, jotka ovat kasvattaneet tasa-arvovaltuutetun toimintakenttää. Vuosien 2005 ja 2015 lainuudistuksissa on muun muassa täsmennetty ja laajennettua tasa-arvosuunnittelua koskevia velvoitteita. Kaikki oppilaitokset on sisällytetty tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen piiriin. Myös työnantajien tasa-arvosuunnittelua koskevia velvoitteita on täsmennetty. Sukupuolivähemmistöt on lisätty lain soveltamisalan piiriin ja tavaroiden ja palveluiden saatavuuteen ja tarjontaan liittyvä syrjintä on sanktioitu. Tasa-arvolain uudistuksien seurauksena valtuutetun tehtävien ja resurssien välille on kasvanut selkeä kuilu, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, että valtuutetun mahdollisuudet valvoa työpaikkojen tai oppilaitoksien tasa-arvosuunnitelmia ovat hyvin rajalliset. Tasa-arvovaltuutettu on kuvannut resurssiensa riittämättömyyttä myös useissa eduskunnan eri valiokunnille antamissaan lausunnoissa.
Myös eduskunnassa on tunnistettu tasa-arvovaltuutetun lisäresurssien tarve. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti muun muassa vuoden 2018 talousarviosta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, ettei tasa-arvovaltuutetun resursseja ole lisätty huolimatta useista toteutuneista lainuudistuksista. Viimeksi valiokunta on kiinnittänyt huomiota tasa-arvovaltuutetun resursseihin mietinnössä TyVM 7/2022 vp., joka koskee tasa-arvovaltuutetun kertomusta eduskunnalle (K 1/2022 vp.).
Suurin osa tasa-arvovaltuutetun käsiteltäväksi tulevista asioista on asiakasyhteydenottoja. Vuonna 2021 tasa-arvovaltuutetulle tuli puhelimitse ja kirjallisesti yhteensä 989 yhteydenottoa. Valtuutettu käsitteli kirjallisesti 623 asiaa. Näistä 36 % liittyi tasa-arvolain syrjintäkieltoihin. Syrjintään liittyvistä asioista reilu 40 % koski syrjintää työelämässä. Useimmiten nämä liittyivät epäiltyyn syrjintään raskauden tai vanhemmuuden perusteella, työhönottosyrjintään tai palkkasyrjintään.
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on työskennellyt kymmenen henkilöä vuodesta 2005 alkaen. Oikeusministeriö on kohdentanut tasa-arvovaltuutetulle yhtä henkilötyövuotta varten 60 000 euroa 1.4.2022 alkaen ja tämän jälkeen 80 000 euroa vuodessa. Yhden henkilötyövuoden lisäyskään ei kuitenkaan auta korjaamaan valtuutetun henkilöresurssien pitkäaikaista ja akuuttia vajetta.
Tasa-arvovaltuutetun saamia yhteydenottoja ja valtuutetun resursseja voi hyvin verrata esimerkiksi yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista valvovien aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden ja yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottoihin ja resursseihin. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 148/2022 vp.) todetaan esimerkiksi, että aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille tuli 570 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa vuonna 2021. Vastuualueille tehtiin noin 210 syrjintään liittyvää valvontapyyntöä vuonna 2021. Yhdenvertaisuuslakia valvottiin noin 729 viranomaisaloitteisessa ja noin 134 asiakasaloitteisessa tarkastuksessa.
Vuonna 2020 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli 1103 syrjintään liittyvää yhteydenottoa, joista 170 yhteydenottoa koski työelämää. Sekä työsuojelun vastuualueilla että yhdenvertaisuusvaltuutetulla on huomattavasti suuremmat henkilöresurssit yhdenvertaisuuslain valvontaan. Tästä huolimatta tutkimuksien mukaan syrjintää jää piiloon.
Eduskunnalle antamassaan kertomuksessa 2022 (K 1/2022 vp.) tasa-arvovaltuutettu on tuonut esiin syrjinnän uhrien oikeussuojaan liittyviä kehittämisehdotuksia. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan nämä ehdotukset toteuttamalla ja lisäämällä myös henkilöresursseja tasa-arvolain valvontaan voitaisiin puuttua tehokkaammin syrjintään ja edistää tasa-arvon toteutumista Suomessa.
Tasa-arvovaltuutettu esitti, että valtuutetulle kohdennettaisiin vuoden 2023 talousarviossa 140 000 euron lisäys toimintamäärärahaan, jota valtuutettu voisi käyttää muun muassa yhden uuden ylitarkastajan viran perustamiseen.
Sukupuolitietoinen budjetointi
Sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti arvostettu tasa-arvon edistämisen strategia. Myös Suomessa on tästä keskusteltu viime vuosina.
Esimerkiksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan liittyvässä Tasa-arvoa talousarvioon -hankkeessa arvioitiin vero- ja etuusmuutosten sukupuolivaikutuksia ja annettiin suosituksia sukupuolitietoisen budjetoinnin ja talousarvion sukupuolivaikutusten kehittämiseen Suomessa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 21.10.2019 antamassaan lausunnossa (TAS 309/2019) tasa-arvovaltuutettu on viitannut näihin hankkeessa laadittuihin sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämistä koskeviin suosituksiin.
Tasa-arvovaltuutetun mielestä sukupuolinäkökulmaa tarvitaan talousarvion laadinnassa, koska talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset saattavat vaikuttaa eri tavoin eri sukupuoliin ja voivat siten joko edistää tai heikentää tasa-arvoa. Sukupuolitietoisen budjetoinnin avulla voidaan kohdentaa julkisia menoja ja tuloja tasa-arvoa edistävällä tavalla.
Valtiovarainministeriön 30.4.2020 antaman määräyksen mukaan talousarvioehdotuksen pääluokkaperustelujen tulee sisältää yhteenvetotarkastelut sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta. Tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin hallinnonalalla ja niihin hallinnonalan menoihin, joilla voi olla vaikutusta tasa-arvon toteutumiseen.
Vuoden 2023 talousarvioehdotuksen pääluokkaperusteluihin sisältyykin edellä sanotun mukaisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole kovin yhteismitallisia ja paikoin niiden yhteys sukupuolten tasa-arvon tosiasialliseen edistämiseen jää epäselväksi. Toisaalta jotkin tasa-arvon edistämiseen liittyvät toimenpiteet, kuten esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, liittyvät useamman hallinnonalan tasa-arvotavoitteisiin. Tällöin suunniteltuja, sinänsä tärkeitä tavoitteita käsitellään useamman pääluokan ja/tai yksittäisen viraston toimintamäärärahojen perustelujen kohdalla. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista tavoitteista ja hankkeeseen kohdennettavista määrärahoista. Tasa-arvon edistämisen näkökulmasta voisi olla selkeämpää, että poikkihallinnollisten toimenpiteiden ja hankkeiden kohdalla olisi viittaukset muihin pääluokkiin, joissa samaa asiaa käsitellään.
Tasa-arvovaltuutettu esittää lisäksi, että sukupuolitietoisesta budjetoinnista ja sen huomioon ottamisesta talousarvion laadinnassa laadittaisiin yksityiskohtaisempi ohjeistus hallinnonaloille samaan tapaan kuin on laadittu opas sukupuolivaikutuksien arvioinnista lainsäädäntöhankkeissa. Tasa-arvovaltuutettu uskoo, että tämä auttaisi edistämään sukupuolten tasa-arvoa entisestään.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
19.10.2022
