Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta (HE 146/2024) (TAS/669/2024, annettu 24.10.2024)

Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana hallituksen esityksestä 25.10.2024.

Esityksen tulkinnanvaraisuus jättää huolen tasa-arvoon liittyen

Tasa-arvovaltuutettu on jo aiemmin esityksen valmistelun yhteydessä esittänyt huolensa kyseisen ehdotuksen vaikutuksista naisten aseman parantamiseen työelämässä tasa-arvolain tavoitteiden mukaisesti. Ehdotuksessa on pyritty osin vastaamaan myös tasa-arvovaltuutetun esiin tuomiin huolenaiheisiin sukupuolten tasa-arvosta.  Tasa-arvovaltuutettu ei edelleenkään kuitenkaan kannata esityksen voimaansaattamista. 

Esitys on osin tulkinnanvarainen ja jättää epäselväksi, kuinka laajasti valtakunnansovittelijalla ja sovittelulautakunnalla on mahdollisuus poiketa lopulta poiketa ns. yleisestä linjasta sekä missä määrin sovittelun avulla syntyneessä työehtosopimuksessa voidaan huomioida samapalkkaisuuden edistämisen velvollisuus ja muu sukupuolten tasa-arvon edistäminen.  Esityksen yhtenä tosiasiallisena seurauksena voidaan näin yhä pitää sukupuolten välisten palkkaerojen kasvamista työmarkkinoilla. Ns. yleisen linjan mukaan toteutettavat prosenttikorotukset lisäävät naisvaltaisten alojen euromääräisiä palkkaeroja suhteessa vientialoihin. 

Velvollisuus edistää tasa-arvoa

 Viranomaisille asetettu velvoite edistää tasa-arvon toteutumista koskee valtakunnansovittelijaa ja sovintolautakuntaa. Sovittelijoiden tulee tehtävässään huomioida lainsäädännössä asetettu velvoite samasta ja samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta sekä muu sukupuolten välisen tasa-arvon tosiasiallinen edistyminen. 

Esityksen mukaan sovittelijalle jätettävä harkintavalta mahdollistaa samapalkkaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät ratkaisut osana sovintoehdotuksen kokonaisuutta.

Samapalkkaisuutta voitaisiin edistää esimerkiksi palkantarkistusten kohdentamisella tehtäviin, joissa on erityisiä palkkauksen kehittämistarpeita. Sääntelyn puitteissa olisi mahdollista toteuttaa niin ikään erilaisia palkkarakenteiden uudistuksia. Ehdotuksella ei myöskään estettäisi työmarkkinaosapuolia sopimasta keskenään esimerkiksi siitä, kuinka alojen välisen palkkatasa-arvon toteutuminen huomioidaan palkkaratkaisuissa. Tasa-arvon toteutumista on mahdollista edistää myös niin sanotuilla tekstikysymyksillä.  

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että nämä seikat on tuotu lain perusteluihin. On yhtä tärkeää, että ne otetaan myös todellisuudessa sovittelutoiminnassa huomioon. 

Tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että vaarana on kuitenkin ns. ”yleisen linjan”, käytännössä ns. vientimallin seuraaminen muissa sopimusratkaisuissa esimerkiksi niin, että palkankorotukset toteutetaan yhä lähtökohtaisesti prosenttiperusteisesti. Tämä, kuten tasa-arvovaltuutettu on aiemminkin tuonut esiin, ei ainoastaan betonoisi nykyisiä sukupuolten välisiä palkkaeroja, vaan myös kasvattaisi niitä entisestään. 

Joustavuuden lisääntyminen työehdoissa ns. harkintavallan puitteissa voi puolestaan käytännössä usealla naisvaltaisella toimialalla tarkoittaa muun muassa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutumista entisestään, kohdistuen erityisesti äiteihin. Tällainen sopimusratkaisu olisi vastoin tasa-arvolain tavoitetta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. 

Tasa-arvovaltuutettu painottaa myös työehtosopimusosapuolten roolia tasa-arvon edistämisessä. Tasa-arvolaissa ei aseteta suoraan työmarkkinajärjestöille velvollisuutta edistää tasa-arvoa. Tasa-arvolaki velvoittaa kuitenkin jokaista työnantajaa edistämään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ei voi ajatella, että työnantajat vapautuisivat tasa-arvolain velvoitteista ja erityisesti lain tarkoituksen edistämisestä järjestäytyessään kollektiivisesti neuvottelemaan työehdoista työnantajaliittona. Olisi keskeistä, että työehtosopimusosapuolet neuvottelujen kaikissa vaiheissa virka- ja työehtosopimusten esityksiä valmistellessaan, tehdessään ja lopullista sopimusta solmiessaan sitoutuisivat tarkistamaan esityksen sukupuolivaikutukset (kuten todettu myös mm. Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta -tutkimushanke, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:35, s. 162). 

Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).

25.10.2024